Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savon Sanomat 115 vuotta – Lue Juhlalehti!

Heikki Toivasen kolumni Inflaation vaikutuksia voisi helpottaa piiloverotusta purkamalla

Kaikki kallistuu. Jotkut asiat enemmän, toiset vähemmän.

Rahan todellisen ostovoiman väheneminen on kiihtynyt Suomessa ja oli kesäkuussa jo lähes kahdeksan prosenttia. Suomenlahden eteläpuolella Virossa nousu oli yli 20 prosenttia.

Suurin syy on voimakkaasti nousseessa energian hinnassa. Trendi oli olemassa ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Ukrainaan. Koronapandemian aiheuttamat ongelmat tuotanto- ja jakeluketjuihin olivat heilauttaneet tarjonnan ja kysynnän laajemminkin epätasapainoon. Euroopan keskuspankki ennusti kuitenkin vielä marraskuussa, että tilanne tasaantuu niin energiassa kuin tarjonnassa ja kysynnässä, ja inflaatio hidastuu. Toisin kävi. Sota jatkunee pitkään.

Näyttää, että Suomessa valtiolla on vaikeuksia saada aikaan tehokkaita täsmätoimia kansalaisten ostovoiman ja toimeentulon tukemiseksi. Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi budjetti-infossaan uskovansa inflaation tasaantumiseen. Uskovansa? Kyllä, voimakas inflaatio ei ole ikuista, mutta kuinka pitkäaikaista?

Voisiko tuloutuksesta tinkiä ja hillitä kaupunkilaisten kustannuksia?

Polttopisteessä on erityisesti energian hinta. Sähkö, lämmitys, polttoaineet. Kuluttajia uhkaa jopa tuhansien eurojen lisäkulut vuositasolla. Hallituksesta lupaillaan uusia esityksiä sähkönhinnan alentamiseksi, mutta asiaa voi tarkastella myös paikallisesti. Esimerkiksi Kuopiossa kaupunki eli kaupunkilaiset omistavat 100-prosenttisesti Kuopion Energian, jonka toiminta on ollut hyvin kannattavaa.

Viime vuonna energiakonsernin liikevaihto oli vajaat 112 miljoona euroa ja voittoa se teki peräti 30,7 miljoonaa euroa. Suhteellinen kannattavuus eli liikevoittoprosentti oli 27,5. Konserni investoi tulorahoituksella verkostoihinsa, mutta tuloutti myös päättäjien asettaman tavoitteen mukaisesti kaupungin kassaan noin 9 miljoonaa euroa.

Piiloverotuksen tympeydestä olen kirjoittanut aiemminkin, mutta nyt olisi muitakin syitä tarttua kuin verotuksen läpinäkyvyys ja muut demokratian jalot arvot ja tavoitteet. Voisiko tuloutuksesta tinkiä ja hillitä kaupunkilaisille tulevia kustannuksia sähkön siirrosta ja kaukolämmöstä? Ainakin korotukset voisivat olla pienempiä?

Jos jollekin tuo tuloutusraha kuuluu, niin energiayhtiön sähkö- ja kaukolämpöverkon asiakkaille. Sähköverkkoliiketoiminnasta eli sähkönsiirtomaksuilla konserni teki pakkoasiakkuuksillaan yli kuuden miljoonan euron voiton suhteellisuuden kannattavuuden ollessa 30,5 prosenttia.

Miksi sähköverkko- tai kaukolämpöasiakkaan pitäisi maksaa mistään muusta kuin ostamastaan palvelusta ja sen toimivuudesta? Ei tilaukseen pitäisi kuulua toisten hallinnonalojen kulut, vaikka rahoille löytyy varmasti käyttökohteita valtuutettujen mielestä loputtomasti.

Ajattelun voi ulottaa myös Kuopion ja maakunnan toiseen kuntaomisteiseen toimijaan, Savon Voimaan.

Kuopiossa ylin virkamiesjohto ja päättäjät ovat tykästyneet erilaisiin maksuihin ja piiloverotuksen muotoihin ”kunhan veroprosentti pidetään kilpailukykyisenä”. Kuopion Energian nykyistä yhtiörakennetta tehtäessä kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen tosin muistutti säätöruuvin mahdollisuudesta, jos hinnat nousevat kaupunkilaisten kannalta liian korkealle:

”Silloin keskusteltaisiin tuloutuksen tasosta. Tämä on optimointia, joka on verotusta lukuun ottamatta hyvin pitkälti kaupungin omissa käsissä.” (SS 9.11.2014)

Olisiko nyt aika keskustella?