Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 15.8.2022 Kauriskantoja ei pidä päästää leviämään

Ahvenanmaan ja Varsinais-Suomen ylisuuret kauriskannat saattavat olla yllättävän nopeasti totta myös pohjoisempana, ellei eläinten leviämistä hillitä.

Ongelman vähättelyyn ei ole varaa. Siitä kertoo tuore esimerkki Leppävirta-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen alueelta. Elokuun viidennen päivän iltana sattui neljä autokolaria, joista kolmessa toinen osapuoli oli metsäkauris ja yhdessä valkohäntäkauris.

Puhe kauriskantojen kasvun hallitsemisesta ovat osoittautuneet eteläisemmässä Suomessa toiveajatteluksi. Runsaslumiset talvet saattavat toki hillitä kauriiden levittäytymistä. Sen sijaan vahvan ilveskannan varaan kauriskannan kurissapitoa ei pidä laskea.

Ongelman vähättelyyn ei ole varaa.

Riistakeskus nimittää valkohäntäkaurista valkohäntäpeuraksi, vaikka olisi parempi puhua kauriista. Jako kauriisiin ja peuroihin olisi selkeä, sillä se olisi samalla jako Manner-Suomeen tuotuihin ja siellä aina eläneisiin.

Kauriit ovat sirosorkkaisia ja tyypillisesti lehtimetsävyöhykkeen eläimistöä. Manner-Suomessa kauriita ei ole esiintynyt kenties koskaan ja metsäkauriin uskotaan asettuneen istutuksin Ahvenanmaallekin, mistä se on sittemmin levinnyt laajalle. Kuusipeuraksi aiemmin kutsuttu täpläkauris on myös vieraslaji samoin kuin valkohäntäkauris.

Peuroja Suomessa sen sijaan on ollut aina. Ne viihtyvät pohjoisessa ja niiden sorkat eli koparat mahdollistavat liikkumisen myös lumisessa maastossa. Metsäpeura on tunturipeuran eli poron lähisukulainen ja risteytyykin sen kanssa.

Suomen luonnonsuojeluliitto on ehdottanut valkohäntäkauriin lisäämistä kansalliselle haitallisten vieraslajien listalle päivityksessä, joka on parhaillaan valmisteilla, mutta Suomen riistakeskus vastustaa ajatusta. Metsästäjät haluavat varjella itselleen arvokasta ja mieluista riistalajia, josta saatavan lihan vuotuinen arvo on 18 miljoonaa euroa ja virkistysarvo 27 miljoonaa euroa.

Sopii kysyä, kenen kustannuksella riistaa varjellaan. Valkohäntäkauriit ja metsäkauriit aiheuttivat viime vuonna 12144 kolarivahinkoa, joiden yhteisarvo oli 48 miljoonaa euroa. Lisäksi kauriit vahingoittavat taimikoita, maatalouden kasvustoja, levittävät puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia tartuttavia punkkeja, vaarantavat paikallisesti uhanalaisten kasvi- ja perhoslajien säilymistä ja hävittävätpä jopa mustikkakasvustoja laajoilta alueilta. Vahinkoihin on laskettava myös kauriiden aiheuttamat täystuhot kotipuutarhoille.

Metsästäjät ampuvat omaan jalkaansa, jos he eivät huolehdi kauriskantojen merkittävästä pienentämisestä ja estä niiden leviämistä.