Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 30.8.2022 Kaksivuotinen esiopetus ei saa jäädä loitsuksi

Opetushallituksen pääjohtaja Minna Kelhä toteaa viisaasti, että ennen kuin kaksivuotisen esiopetuksen mallin vakinaistamisesta päätetään, on hyvä odottaa kokeilusta tehtyjen tutkimusten tuloksia. Hän suhtautuu varsin myönteisesti kaksivuotiseen esiopetukseen, joka voisi hänen mukaansa olla ratkaisu siihen, että kaikilla lapsilla olisi paremmat valmiudet aloittaa koulutie.

Tällä hetkellä kaksivuotista esiopetusta kokeillaan parhaillaan 105 kunnassa ja kokeilussa on mukana 15 000 lasta. Kokeilu pättyy toukokuussa 2024 (Savon Sanomat 29.8). Mukana kokeilussa ovat muun muassa Pieksämäki, Varkaus, Joroinen, Rautalampi ja Suonenjoki.

Ennen lopullisia ratkaisuja on välttämätöntä pohtia, mikä esiopetuksen tavoite ja tarkoitus on, sillä kyse ei ole halvasta hankkeesta. Kun kokoomus esitti lisärahaa kaksivuotiseen esikouluun viime eduskuntavaalien alla, puolue arvioi hinnaksi sata miljoonaa euroa.

Syrjäytymisen siemenet itävät jo lapsena.

Vanhastaan tiedetään, että syrjäytymisen siemenet itävät jo lapsena, jolloin osaamiserot alkavat kasvaa. Onko idea kasvattaa noita eroja vai pienentää niitä? Vai onko tarkoitus parantaa todella kaikkien oppimisvalmiuksia ennen perusopetuksen käynnistymistä?

Jos maksuton esiopetus koskisi kaikkia ja olisi samasisältöistä kaikille, todennäköisesti lasten väliset oppimiserot yhä kasvaisivat. Vaikka heikoimmista lähtökohdista tulevien lasten valmiudet paranisivat suhteellisesti yhtä paljon kuin parhaimmista lähtökohdista tulevien lasten valmiudet, lähtötasoerojen vuoksi perusopetuksen alkaessa oppilaiden valmiuksissa olisi entistä suuremmat erot.

Pisa-tulosten yhteys perhetaustaan oli Suomessa vielä 2000-luvun alussa merkittävästi pienempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Sittemmin Suomen sijoitus on lähestynyt OECD-maiden keskiarvotasoa. Alimman ja ylimmän sosioekonomisen neljänneksen välinen ero oli vuoden 2018 mittauksessa 79 pistettä, joka vastaa kahden kouluvuoden opintoja (Yle Uutiset 15.12.2019).

Kaksivuotisen esiopetuksen kehittämisen lähtökohdaksi on hyvä ottaa kehityspsykologia ja lapsen näkökulma, jotka suuntaavat katseen esiopetuksen pituuden ja maksuttomuuden sijasta sisältöön ja laatuun.

Hyvinvointivaltion idea huolehtia heikoimmista sopii mainiosti myös kaksivuotisen esiopetuksen perustaksi. Se merkitsee esiopetuksen voimavarojen kohdentamista erityisesti heihin, jotka apua eniten tarvitsevat, mikä taas edellyttää tarpeeksi pieniä ryhmäkokoja. Muuten koko hanke voi jäädä tyhjäksi loitsuksi.