Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 2.9.2022 Taas hallitus lisää menoja pakon edessä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) viimeinen budjetti ennen uusia eduskuntavaaleja sai torstaina oppositiolta välittömästi vaalibudjetin leiman, kun alijäämä kasvaa muun muassa poikkeuksellisen kalliin sähkön vuoksi..

Tosiasia on, että poikkeuksellinen tilanne antaa hallitukselle, jälleen kerran, pitävän alibin lisätä menoja. Vuosina 2020 ja 2021 hallitus reagoi voimakkaasti koronapandemian vaikutuksiin, koska talous oli viisasta pitää pystyssä. Ilman tukitoimia moni yritys olisi luultavasti kaatunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on puolestaan kasvattanut Suomen omia puolustusmenoja, mutta merkinnyt myös Ukrainan sotatoimien tukemista. Ukrainan sotaan liittyviä menoja löytyy ensi vuodenkin budjetista pari miljardia euroa.

Nyt silmiinpistävää on, että hallitus keskittyy turvaamaan kotitalouksien selviämistä talven yli. Yritysten, mukaanlukien maatilojen, sähkölaskut kasvavat myös, mutta niitä hallitus ei leikkaa tai korvaa.

Historiallisin päätös on asuntolainan korkovähennyksen poisto.

Hallituksen päätökset tukea paljon sähköä käyttäviä kotitalouksia vaikuttavat toimivilta. Arvonlisäveron alennuksesta hyötyvät kaikki ne, jotka käyttävät sähköä.

Kotitalousvähennyksen tyyppinen sähkövähennys hyödyttää eniten sähköä käyttäviä, mutta omavastuu kannustaa sähkön säästämiseen. Toimeentulotuen tyyppinen sähkötuki puolestaan kohdistuu sellaisille kotitalouksille, joissa maksettavat verot ovat niin pienet, ettei vähennystä ole mahdollista hyödyntää.

Kokoomuksessa on laskettu Marinin hallituksen velkaperinnöksi 40 miljardia euroa. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kysyi Twitterissä, olisiko hyvinvointivaltion turvaamista rahoittaa uudet päätökset valitsemalla jotain pois. Hyvä kysymys, johon Mykkänen olisi voinut mieluusti antaa itse esimerkkejä säästökohteista.

Talousarvion kenties historiallisin päätös on asuntolainan korkovähennyksen poisto. Matalan korkotason vuoksi sitä tuskin huomaa.

Budjetin kasvu ja alijäämän kasvu valtiovarainministeriön ehdottamista luvuista johtuu muistakin seikoista kuin vain kalliista sähköstä.

Yksin indeksiperusteinen menojen kasvu on lähes miljardi euroa, johon sisältyvät muun muassa eläkkeiden korotukset. Valtion velkojen koroista tulee arviolta 1,3 miljardin euron potti. Menolisäykset ovat luonteeltaan pääosin sellaisia, että ne olisivat toteutuneet mitä todennäköisimmin kaikenväristen hallitusten hallitessa.