Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 5.9.2022 Gallupeista ei ole puukaupan ohjenuoraksi

Elokuun puolivälin tienoilla Suomen luonnonsuojeluliitto julkaisi teettämänsä kyselytutkimuksen, jonka mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa metsien hakkuiden vähentämistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Etenkin sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat pienentäisivät hakkuita.

Luonnonsuojeluliiton tarkoitushakuisen kyselyn pohjaoletus on, että hiilinielut pelastuvat, jos hakkuut vähenevät. Tarkastelu on totta, kun se tehdään laput silmillä. Luonnollisesti hiilinielu kutistuu päätehakkuukypsillä aloilla lyhyellä tähtäimellä, mutta pitkällä tähtäimellä asia ei ole enää lainkaan yksioikoinen.

Vain elävä metsä on hiilinielu.

Jos Suomen metsissä olisi harjoitettu muun muassa luonnonsuojeluliiton suosittelemia metsänkäsittelymenetelmiä viime vuosikymmenet, ei hiilinieluissa olisi nyt paljoa puolustamista. Kasvu olisi ollut merkittävästi vähäisempää. Suomen metsät ovat sitä mitä ovat suomalaisen kestävän ja huipputasoisen metsänhoidon ansiota.

Mennyt lämmin kesä oli jälleen otollinen metsiä tuhoavien hyönteisten lisääntymiselle. Kirjanpainajat, kuusentähtikirjaaja ja aitomonikirjaaja ovat osa sitä monimuotoisuutta, joka tappaa metsiä. Kuolleet metsät eivät tietenkään sieppaa hiilidioksidia ilmasta. Vain elävä metsä on hiilinielu.

Hyönteisten aiheuttamat metsätuhot Keski-Euroopassa muistuttavat, ettei hyönteistuhoja kannata vähätellä. Metsänomistajille merkityksellisten hakkuutulojen menetys olisi yhteiskunnan arvonlisä- ja verotulomenetysten rinnalla vähäinen. Pahimmillaan metsätalouden arvoketju voisi vaurioitua pysyvästi.

Tutkimustieto on hyvä pohja vaatia erilaisia asioita. Mustikan katoaminen metsistä oli takavuosina luonnonsuojeluliitonkin viljelemä perustelu käytössä olleita metsätalousmenetelmiä vastaan. Kasvillisuusinventoinnit toki kertoivat mustikan peittävyyden pienentyneen merkittävästi 1950-luvun ja 1990-luvun välillä. Nyt alustavat tulokset sen sijaan kertovat, miten mustikan määrät ovat jopa kaksinkertaistuneet (Savon Sanomat 2.9.). Syytä mustikan runsastumiseen ei tiedetä. Se kuitenkin tiedetään, että varttuneessa metsässä eivät mustikan siementaimet menesty.

Hakkuiden vähentämisen vaatijat jättävät huomiotta, että tekemättömät hakkuut Suomessa lisäävät hakkuita muualla, sillä Suomen metsätalous palvelee metsäteollisuutta, joka elää ankaran kansainvälisen kilpailun keskellä joka hetki. Markkinat ohjaavat puukauppaa ja hakkuita, eivät gallupit ja se on hyvä asia hyvinvointiyhteiskunnan kannalta.