Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savon Sanomat 115 vuotta – Lue Juhlalehti!

Vesa Kärkkäisen kolumni Finnpulp olisi nyt ongelma, jos se olisi olemassa

Lähes poikkeuksetta kaikki Kallaveden rannalla asuvat ystäväni vastustivat voimakkaasti Finnpulpin sijoittumista Kuopion Sorsasaloon.

Pienikin vaara siitä, että oman rannan uimavesi pilaantuisi oli tarpeeksi hyvä syy vastustaa luvassa olleita työpaikkoja ja runsaita verotuloja.

Minulla oli vara olla eri mieltä. Meidän pihaltamme onkin matkaa Kallaveteen noin 300 metriä.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta siitä hetkestä, kun Finnpulpin taustavoimat ryhtyivät puuhaamaan salassa maailman suurinta ja tehokkainta havusellutehdasta.

Olin innoissani, kun laadin ensimmäistä juttua suurhankkeesta tammikuussa 2015. Siitä piti tulla maakunnan hyvinvoinnin Sampo 1500 työpaikallaan.

Intoni laimeni, kun myöhemmin kävi ilmi, että hankkeen merkittävä rahoittaja olisi ollut kiinalainen Hengan International Group. Kiinalaisten pääsy Suomen puumarkkinoille arvelutti.

Nyt on jo aika sanoa, että hyvä oli kun lässähti.

Lopulta koko hanke lässähti EU:n vesipuitedirektiivin tiukentuneen tulkinnan vuoksi korkeimman hallinto-oikeuden KHO päätöksellä. Yritys luopui aikeistaan lopullisesti 29. maaliskuuta tänä vuonna.

Nyt on jo aika sanoa, että hyvä oli kun lässähti.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivä olisi tehnyt Finnpulpille pahaa. Yhtiö laski puunhankinnastaan 10-15 prosenttia sen varaan, että puuta tuodaan Venäjältä. Puumarkkinatilanteiden vaihtelun vuoksi käytännössä se olisi tarkoittanut, että puista olisi saattanut tulla jopa 25 prosenttia itärajan takaa.

Tehtaan arvioitu raaka-ainekäyttö oli 6,7 miljoonaa kuutiota. Venäläistä puuta olisi siten tullut enimmillään peräti miljoona kuutiota vuodessa.

Nyt tiedämme, että tuontipuun varaan ei olisi pitänyt laskea yhtään mitään, eikä pidä laskea enää koskaan. On perusteltua sanoa, että Finnpulp olisi nyt ongelma, jos se olisi olemassa. Se huutaisi puuta. Havukuitupuiden hinnat pomppaisivat pilviin ja metsänomistaja nauraisi matkalla pankkiin.

Vaan hymy hyytyisi pidemmällä tähtäimellä. Puuta ei yksinkertaisesti riittäisi, etenkään sen jälkeen kun Metsä Group saa Kemin jätti-investointinsa käyntiin.

Metsäntutkimuslaitoksen entinen tutkimusjohtaja, emeritusprofessori Matti Kärkkäinen arvioi jo helmikuussa 2015 Savon Sanomille, että jätti-investointi sellutehtaaseen jää lähtökuoppiinsa. Hän perusteli valtavirrasta poikennutta näkemystään raaka-aineriskillä ja ympäristökysymyksillä, joita kansainväliset rahoittajat tuskin ohittaisivat. Hän myös arveli, että hankkeen julkistus jäisi vain hauskaksi episodiksi historiaan.

Historiaan episodi jäi. Hauskasta en tiedä, mutta vau, mitä kaukonäköisyyttä!

On todennäköistä, että Finnpulpin raaka-aineriski olisi lauennut myös ilman Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

EU:n komission ehdotus EU:n ennallistamisasetukseksi rajoittanee merkittävästi suometsien käyttöä. Kun Suomen puuntuotannosta turvemailla on lähes neljännes, asetus uhkaa puuhuoltoa.

EU:n biodiversiteettistrategian on puolestaan arvioitu muuttavan kestävän metsänhoidon määritelmää, lisäävän suojelua ja vähentävän avohakkuita, jotka kaikki olisivat omiaan vähentämään puuston kasvua ja siten myös suurinta ylläpidettävissä olevaa hakkuumäärää jo lyhyellä ja etenkin pitkällä aikavälillä.