Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 28.9.2022 Psykiatrian hätätilasta tuli krooninen

Mielenterveyspalveluiden vuosia jatkunut työvoimapula on johtanut pisteeseen, jossa muutaman erikoislääkärin yhtäkkinen vaje voi vaarantaa kokonaisia osastoja. Näin on käynyt tänä syksynä Kuopion Julkulan sairaalassa, josta kaksi psykiatria irtisanoutui yllättäen. Nyt vain yhdellä akuuttiosastolla on erikoislääkäri, joka on niin ikään lähtövalmiudessa. (Savon Sanomat 26.9.)

Reilu vuosi sitten kohistiin lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen hätätilasta, kun yksiköiden 12 työntekijästä seitsemän oli lyhyessä ajassa siirtynyt muualle (Savon Sanomat 27.5.2021). Hätätila on sittemmin kroonistunut, siitä on tullut lähestulkoon uusi normaali.

KYS-psykiatrian palvelukeskusjohtajan Paula Ollosen mukaan potilaiden hoito osastoilla onnistuu edelleen, mutta nimettömänä haastatellun psykiatrin mukaan sekin on uhattuna. Selvää on, että hoitotakuu ei toteudu eivätkä jonot lyhene. Kuten Ollonen arvioi, käynnissä on dominoefekti, mutta sekään ei ole syntynyt itsestään.

Taustalla on vuosien kierre.

Taustalla on vuosien negatiivinen kierre, joka on tulosta epäonnistuneista terveyspoliittista ratkaisuista. Ongelma on valtakunnallinen, mutta senkään taakse ei voida mennä Kuopiossa, missä psykiatrivaje on valtakunnan pahin.

Psykiatrien pako julkisesta terveydenhuollosta kertoo varsin suoraan liiallisesta kuormituksesta, joka arvattavasti pahenee, kun vakanssit vierellä tyhjenevät. Sekä työn vetovoima että pitovoima on heikko. Viime keväänä KYSillä oli avoinna yhteensä yhdeksän aikuis-, nuoriso ja lastenpsykiatrian erikois- tai erikoistuvan lääkärin paikkaa, mutta kiinnostus oli vaatimatonta eikä kaikkia saatu täytettyä (Savon Sanomat 20.4.).

Masennuksesta puhutaan uutena kansantautina, nuorten oireilu on lisääntynyt ja koronaeristys entisestään pahentanut mielenterveysongelmia. Työ on raskaampaa ja potilaat aiempaa sairaampia, mutta tämä ei kokonaan selitä sitä, miksi vakansseihin ei saada osaajia. KYSillä vuonna 2019 käydyt laajat yt-neuvottelut ja vanhuspsykiatrian osaston sulkeminen ovat voineet aiheuttaa arvaamatonta vahinkoa sairaalan maineelle ammattipiireissä.

Kun riittävän pitkään säästetään ja kituutetaan, voi käydä niin, että luottamus menee, vaikka resurssi joskus paranisikin. Toisaalta jatkossa sote-uudistuksen uhkakuvat voivat kannustaa psykiatreja siirtymään yksityiselle sektorille.

Psykiatrian hätätila kertoo myös koulutuspolitiikan virheistä. Vaikka psykiatrivaje ja yleisemmin lääkäripula ovat jatkuneet vuosia, ongelmaan ei ole tartuttu riittävällä tarmolla. Koulutusmääriä on lisättävä työvoimapulan vaivaamilla aloilla niin paljon kuin ongelman poistaminen vaatii.