Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Savon Sanomien kesälehti on ilmestynyt!

Pääkirjoitus 17.10.2022 Sota paljasti ruokaketjun raakuuden

Tilastokeskus kertoi perjantaina, että inflaatio oli syyskuussa 8,1 prosenttia. Hintojen nopeaa nousua selittää eritoten ruuan hinnannousu. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 14,51 prosenttia vuodentakaisesta.

Ruuan nopea kallistuminen oli odotettavissa juuri syyskuussa, koska silloin kaupan ja teollisuuden neuvottelemat uudet hinnat tulivat voimaan.

Keskimääräinen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin vuodessa 4900 euroa, joten syyskuun hintojen nousu merkitsee yli 700 euron lisäkustannusta. Kulutustottumukset tietysti vaihtelevat, mutta kukaan tuskin välttyy korotuksilta, sillä vain kaalien ja päärynöiden hinnat laskivat.

Nyt nähtyjä korotuksia voi luonnehtia hyväksi aluksi.

Todellisuudessa suuriltakin tuntuvat korotukset ovat pieniä siihen nähden, mitä niiden pitäisi olla. Kustannukset ovat Ukrainan sodan vuoksi nousseet maatiloilla niin paljon, että nyt nähtyjä korotuksia voi luonnehtia hyväksi aluksi, jos ajatus on palauttaa maatalouden elinvoimaisuutta. Sellaista ajatusta ei tosin taida löytyä.

Ruokaketju on raaka toimintaympäristö, on ollut aina. Maatilat ovat ruokaketjussa pahiten ahtaalla, mutta heikoilla ovat myös esimerkiksi pienet jalostusyritykset kuten paikalliset ja alueelliset leipomot, jotka vaivaavat taikinoita viiden suuren myllyn ja kolme kauppaketjun välissä.

Kauppaketjujen vahvuutta elintarvikeketjussa lisää se, että ne pitävät näpeissään myös tukkukauppaa. Kaupan on helppo säädellä kotimaan elintarvikekaupan hintoja hankinnoillaan ulkomailta. Toisin sanoen kauppa voi halutessaan kyykyttää teollisuutta. Ruokaketjun sisäisestä tunnelmasta kertoo jotain se, että elintarviketeollisuusyritykset enimmäkseen varovat arvostelemasta kauppojen ostokäytäntöjä. Asiakkaiden arvostelu vaikeuttaisi vain omaa asemaa ruokaketjussa.

Kaupan osuus elintarvikkeiden hinnoista on kasvanut 2000-luvulla. Hinnanmuodostuksesta ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa toisin kuin aikaisemmin, jolloin Kuluttajatutkimuskeskuksella oli asetukseen perustuva oikeus saada tietoja. Verot toki tiedetään ja alkutuotannon osuus, mutta kaupan ja teollisuuden osuudet ovat pimennossa. Tuskin kilpailulainsäädäntö estäisi historiatiedon keruuta.

Tarkka tieto ruuan hinnanmuodostuksesta olisi pohjatietoa ruokaketjun käytäntöjen tervehdyttämistä tahtoville poliitikoille. Lisätieto kelpaisi myös kuluttajille, jotka ehkä ihmettelevät ruokakauppojen toinen toistaan komeampia investointeja.