Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Jussi Murtasaaren kolumni Klikkaus on lukijan luottamus, eikä sitä pidä pettää huonolla otsikolla

Toimituksen palautesähköpostiin kilahti kriittinen viesti Savon Sanomien verkkojuttujen otsikoista.

– Klikkiotsikointi on levinnyt näköjään maakuntalehtiin. Ne ovat harhaanjohtavia, oli tuomio.

Tämä on yleisin verkko-otsikoihin liittyvä arvostelu. Samalla se pistelee ilkeästi meitä toimittajia. Yksi keskeisiä perussääntöjä on, että otsikon on vastattava jutun sisältöä. Se ei saa antaa ymmärtää muuta, kuin mihin jutulla on katetta.

Teemme virheitä. Vajaa vuosi sitten verkkosivuillamme oli otsikko ”Kansainvälinen suuryritys jättää Kuopion väliin.” Todennäköisesti moni klikkasi juttua saadakseen tietää, mikä yritys ei sijoita toimintojaan Kuopioon.

No, Coca-colan joulurekka jätti kiertueellaan käymättä kaupungissa. Vihkoon meni, ja otsikkoa korjattiin myöhemmin.

Coca cola -otsikko kertoi vähän, mutta kätki enemmän. Tämä niin sanottu piilottamistekniikka on yksi suosituimmista otsikointitavoista verkossa. Toinen yleinen keino on herättää tunne, joka houkuttelee avaamaan jutun. Vaikkapa näin: Kuo­pio­lai­nen elä­ke­läis­rou­va tyr­mis­tyi, kun ta­lo­yh­tiö ir­ti­sa­noi au­to­pai­kan yl­lät­täen – nyt kauppakassit on kannettava kotiin kadunvarresta.

Tällaisia otsikoita tehdään myös Savon Sanomissa.

Miksi? Koska jutuilla pitää olla paljon lukijoita. Suurin osa sisällöstämme on maksullista. Haluamme, että mahdollisimman moni avaa juttujamme ja törmätessään maksumuuriin alkaa miettiä, haluaako lukea yksittäistä juttua, tai yleensäkin Savon Sanomia.

Verkon logiikan mukaisesti juttua ei oikein ole edes olemassa, jos sitä ei lueta paljon. Otsikko on verraton huomioarvon lisääjä. Sen pitää olla journalismia, mutta toimia samalla jutun myyntipuheena.

Suomessa perinteiset mediatalot alkoivat resursoida verkkopalvelujaan voimakkaasti 2010-luvun taitteessa. Tuolloin jutuilla piti haalia klikkejä. Se oli tärkeää mainostulojen takia. Verkkosivut pursusivat Tältä se näyttää ja Katso tästä -tyylisiä otsikoita.

Toimintatavat ovat vuosien saatossa kehittyneet. Verkkojuttujen toimivuutta voidaan tarkastella useiden eri mittareiden avulla. Näemme anonyymistä datasta klikit, mutta myös tilausyritykset, tilaukset ja viipymisajat jutussa.

Tarkoituksenamme on, että lukija jäisi palveluun, ja palaisi takaisin. Onnistunut otsikointi saa lukijan tyytyväiseksi, mutta jos jutun sisältö ontuu, lukija pettyy. Toimittajien pitäisikin muistaa, että jutun klikkaus on luottamuksen osoitus lukijalta.

Ei pidä unohtaa, että annamme teille lukijoille sitä, mitä haluatte. Voimme nimittäin testata otsikoita verkossa. Toki eri otsikkovaihtoja tehtäessä kyse on jatkuvasta säädöstä luottamuksen kanssa. Sitä kuitenkin näytetään, mitä te suositte.

Ja nyt voisimmekin testata sitä, mitä te oikeasti haluatte. Mitä alla olevista otsikoista klikkaisit?

Parin viikon päästä nousevat maisemahotellin ja metsäkylpylän seinät Tahkomäen laelle – Tahkon uuden keskustan veturi on 17 miljoonan euron hotellihanke.

Katso kuvista, miten miljoonahanke etenee: Tahkon uudet matkailumagneetit saavat pian seinät ympärilleen.

Tällä työmaalla maisemakonttori saa uuden merkityksen: Miljoonahankkeen uudet matkailumagneetit kohoavat Tahkomäen laelle.

Analytiikka on jo kertonut, mikä otsikko voitti. Tulokset ovat nähtävissä alta. Klikkaa kuvaa, niin se aukeaa suurempana.

Verkko-otsikoiden tekemisestä ja niihin liittyvistä kysymyksistä on kirjoitettu jonkin verran toimittajien ammattilehdissä. Tässä vielä linkkejä aihetta käsitteleviin artikkeleihin.

Vinkkejä verkko-otsikoiden tekemiseen Suomen Lehdistön jutussa.

Ylen strategia-asiantuntija Kalle Pirhonen kertoo, miksi verkossa suositaan nykyisin pitkiä otsikoita. Teksti on vuodelta 2017, mutta pätevä tänäkin päivänä.

Kielitoimiston sanakirjan päätoimittaja Minna Pyhälahti pohtii ajatusviivan käyttöä otsikoissa.