Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 9.11.2022 Tuloverojen alennus olisi otettava muualta

Tänään on jälleen vuoden päivistä se, jolloin uutisissa kerrotaan, kenen tulot ovat olleet suurimmat ja miten paljon kukin on maksanut veroja. Hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta tilastoja verovelvollisten suurimmista ansioista voi pitää jonkinmoisena kunniatauluna: nämä kaikki henkilöt ja yhteisöt ovat mahdollistaneet monenlaisia yhteiskunnan palveluja. Heitä kaikkia kuuluu kiittää.

Jo tiistaina Verohallinto kertoi tietoja viime vuoden verotuksesta, joka osoittaa, miten koronavuoden kurjuus vaihtui aivan toisenlaisiin tunnelmiin. Viime vuosi oli todellinen kasvun vuosi, sillä Verohallinto kokosi veroja kaikkiaan 75,6 miljardia euroa eli 6,43 miljardia enemmän kuin toissa vuonna. Summasta noin 60 prosenttia sai valtio, kolmanneksen kunnat ja loput jakoivat Kela ja seurakunnat.

Koronavuoden kurjuus vaihtui aivan toisenlaisiin tunnelmiin.

Henkilöiden tuloverokertymä on vain osa Verohallinnon kokoamasta potista, mutta se on samalla merkittävin, sillä sen osuus oli viime vuonna 44,5 prosenttia eli 33,7 miljardia euroa. Toiseksi suurimman potin verottaja kokosi arvonlisäverolla, jonka osuus oli 26,5 prosenttia. Kolmanneksi suurin potti koostuu yhteisöjen tuloverosta, joka oli 8,7 prosenttia.

Yksi kiinnostava yksityiskohta on lähdeverokertymä, joka kasvoi peräti 176,1 prosenttia 1,125 miljardiin euroon. Selitys on yksinkertainen, sillä toissa vuodelta siirtyi viime vuodelle osinkojen lähdeverokertymää, koska moni yhtiö pidättäytyi osingonmaksusta pahimpana koronavuonna 2020.

Pääomatuloista maksettavien verojen määrä nousi peräti 42,7 prosenttia toissa vuodesta 4,4 miljardiin euroon. Valtava nousu selittyy pörssiosakkeiden luovutusvoittojen suurella määrällä sekä muun omaisuuden myynnin kasvulla ja suurilla yrityskaupoilla.

Vaatimukset palkansaajien tuloverojen alennuksesta pakottavat pohtimaan, missä kohdassa verolajien kirjoa veroja kiristettäisiin. Veronalennusten on sanottu kuittaantuvan vähintään osittain dynaamisilla kasvuvaikutuksilla, mutta kokonaan niiden varaan tuskin kukaan poliitikko tohtii heittäytyä näinä valtion rankan velkaantumisen aikoina.

Olisi arvokasta, jos veronalennusten vaatijat kertoisivat, nostetaanko kiinteistöveroa, valmisteveroa, arvonlisäveroa vai työnantajan sairausvakuutusmaksua ja miten paljon. Riidanaiheeksi nousseesta arvonnousuverosta ei tuloveroalen kuittaajaksi olisi, mutta se epäilemättä tukisi tavallisen verovelvollisen veronmaksumoraalia.