Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 18.11.2022 Säästöpuheita on oikeutettava monin selityksin

Pohjois-Savon hyvinvointialue on saanut valmiiksi tuottavuus- ja taloudellisuusohjelmansa, joka onkarua luettavaa. Karua siksi, että se sisältää paljon kovia lukuja ja siksi, että noita lukuja selitetään sote-kielellä, joka on tavalliselle sote-palvelujen käyttäjälle vieras (Savon Sanomat 17.11.). Kun viesti välittyy huonosti, käy helposti niin, että johtopäätöksiä tehdään pelkkien lukujen perusteella.

Esimerkiksi säästötavoitteeksi pelkästään ensi vuodelle asetettu 40,5 miljoonaa euroa kiinnittää erityistä huomiota sen vuoksi, että summasta 22,5 miljoonaa euroa on varattu säästöihin henkilöstökuluista. Summa vastaa noin 450 henkilön palkkauskustannusta. Kolmen vuoden henkilöstömenosäästötavoite 58,5 miljoonaa euroa vastaa jo lähes 1200 ihmisen vuotuista palkkauskustannusta.

Yhtälö näyttää mahdottomalta.

Samaan aikaan hyvinvointialueella on henkilöstöstä ankara pula, joka pahenee kiihtyvää vauhtia eläköitymisen ja väestön ikääntymisen vuoksi.

Yhtälö näyttää mahdottomalta. Tuottavuusohjelman säästötavoitteet lisäävätkin epäluottamusta hyvinvointialueen toimintaan, kun pitäisi käydä toisinpäin, olisi lisättävä luottamusta uuteen järjestelmään. Hyvinvointialueen ihmisten pitäisikin opetella kertomaan asioita suomeksi. Pitäisi esimerkiksi tohtia kertoa, ettei henkilöstöä ole tarkoitus ensisijaisesti vähentää, vaan tavoite on vähentää muun muassa suurta vuokratyövoiman käyttöä ja sairauspoissaolojen määrää. Pelkästään henkilöstön sairauspoissaolot maksavat hyvinvointialueelle vuodessa noin 80 miljoonaa euroa. Jokainen työntekijä on keskimäärin 20 päivää vuodessa sairauden vuoksi pois töistä. Toisin sanoen, jos henkilöstö olisi pois töistä keskimäärin viisi päivää vähemmän ensi vuonna, säästöä syntyisi 20 miljoonaa euroa.

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon huonosta johtamisesta, joka johtaa huonoon työilmapiiriin, vähentää jaksamista työssä ja kuormittaa sairauspoissaoloihin asti. Se ei ole välttämättä tai ainakaan pelkästään autoritääristä käskyttämistä, vaan usein myös löysää esimiestyötä, joka työntää ongelmia eteenpäin sen sijaan, että ratkaisisi niitä.

Yksi iso outous henkilöstömenoissa on se, että työntekijöitä on Pohjois-Savossa kymmenisen prosenttia enemmän kuin muilla hyvinvointialueilla keskimäärin ikä- ja sairastuvuusindeksit huomioidenkin.

Toimintatapojen uudistamiselle on kaikesta päätellen suuri tarve. Niiden onnistunut läpivienti edellyttää oikeiden toimien lisäksi oikeanlaista viestintää paitsi henkilöstön myös potilaiden suuntaan.