Jos valittaisiin eniten mediakiinnostavuuttaan vuoden aikana nostanutta organisaatiota, kantaverkkoyhtiö Fingrid olisi varmasti listan kärkipäässä.
Elokuussa julkaistu arvio sähkön riittävyydestä ja mahdollisesta sähköpulasta talvella sai aikaan sähköiskun, joka on pitänyt kantaverkkoyhtiön viestintälinjat kuumina.
Seuraavassa aallossa viestiä veivät paikalliset sähköverkkoyhtiöt, joiden tehtäväksi jäi mahdollisten katkojen suunnittelu.
Vaikuttaisi, että asia on median välityksellä läpäissyt melko tehokkaasti yritysten ja tehokkaasti kansalaisten tietoisuuden. Jos omalla työpaikalla katkotilanteita ei ole vielä käsitelty, pian kannattaa jo kysellä.
Meillä Savon Sanomissa on tehty luonnollisesti useita juttuja aiheesta. Uutisia, muuttuvaa tilannekuvaa ja käytännön vinkkejä. Poikkeustalvesta on tullut uutismedioille tärkeä teema, jolla tilaajista pidetään kiinni ja uusia houkutellaan.
Maanantain parlamentaarisesta keskustelusta voi odottaa säkenöivää.
Uusien näkökulmien lisäksi tarvitaan myös toistoa. Sen näkee myös Fingridistä. Energiakriisi on tehnyt kantaverkkoyhtiöstä valtakunnan virallisen varoittajan, joka todennäköisesti läpi joulu- ja tammikuun joutuu päivittäin raportoimaan lähipäivien ja -tuntien tilannetta.
Kun tarpeeksi monta kertaa varoittaa ja mitään ei tapahdu, ihmiset alkavat uskomaan, että mitään ei kuitenkaan tapahdu varoituksista huolimatta. Pysytään valppaana.
Syksyn keskustelu ei ole mennyt hukkaan. Monet yritykset ja kuluttajat ovat säästäneet sähköä, ja samalla toki rahojansa sähkönhinnan ollessa korkealla. Tätä on syytä jatkaa ja tehostaa, jotta vältymme katkoilta.
Ylilyönteihin on hyvät mahdollisuudet, koska paine päättäjillä kasvaa koko ajan. Kattila kiehahti keskiviikkona eduskunnassa, kun pääministeripuolue SDP esitti yllättäen sähkölle hintakattoa, joka rajaisi kuluttajien laskun alle 20 senttiin kilowattitunnilta. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi kutsuvansa koolle eduskuntapuolueiden yhteisen kokouksen ensi maanantaille sähkön hinnan rajoittamiseksi.
Tukkuhintaan puuttuminen saattaisi ajaa Suomen yhä pahempaan sähköpulaan ja -katkoihin energian ohjautuessa muihin maihin. Vaihtoehtoisesti valtion kontolle menevä katon ylittävä osa olisi pahimmillaan jättimäinen lasku velkaiselle valtiollemme.
Molemmista uhkakuvista julkisuuteen muistutti elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), joten maanantain parlamentaarisesta keskustelusta voi odottaa säkenöivää. Lintilän johtama ministeriö on valmistellut oman tukimallinsa, jonka hintalappu sekin olisi noin miljardi euroa (HS 14.12.).
Sähkölaskuihin on jo aiemmin sovittu erilaisia helpotuksia. Toisaalta sähkökatkojakaan ei pidä pelätä liikaa. Niistäkin selvitään.
Kuopiossa marraskuussa vieraillut Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen veti vauhdikkaan esityksen medialle, mutta hidasti hetkeksi, kun toimittajamme kysyi Ukrainasta ja sen kantaverkosta. Totaalisen tuhon kohteena olevaa energiajärjestelmää yritetään pitää yllä ja korjata keskellä sotatoimia. Asentajatkin ovat vihollisen kohteita. ”Kyllä minun elämäni on helppoa: Minun pitää puhua kahden tunnin sähkökatkoista Suomessa ja olla järkyttynyt. Ukrainan arki on aivan hirveää.”
Kysymyksessä myös palattiin siihen, mistä sähköpula johtuu. Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja siitä seurannut energiasota. Ukrainan vihollinen on myös suurin uhka Suomelle.
Lauhaa ja tuulista talvea kaikille. Menestystä Ukrainalle.