Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 24.1.2023 Jos idea onkin hyvä, kiire tuskin sitä parantaa

Yleisradion hankkimien tietojen mukaan pääministerille puuhataan jo ennen vaaleja turvallisuuspolitiikan neuvonantajaa. Tehtävään on tarkoitus nimetä "maan paras turvallisuuspolitiikan osaaja", jolla olisi laajat tiedonsaantioikeudet (Yle Uutiset 23.1.).

Valtioneuvoston kansliaan suunniteltu turvallisuuspolitiikan erillisyksikkö vaikuttaa monin tavoin mielenkiintoiselta hankkeelta, jota ei kannata tyrmätä ensikuulemalta – ei vaikka se voikin vaikuttaa perustuslaillisten instituutioiden välisiin suhteisiin.

Viisaampaa olisi istua kiire pois.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että turvallisuuspolitiikka on kiinteä osa ulkopolitiikkaa, jota perustuslain mukaan johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. On syytä huomata, että perustuslain kirjauksessa ei puhuta turvallisuuspolitiikasta.

Turvallisuuspolitiikka on aikaisempaa paljon laajempi käsite, sillä ulkoiseen turvallisuuteen kietoutuu yhä useammin myös sisäinen turvallisuus. Turvallisuuspolitiikkaa käsitellään paitsi ulkoministeriössä myös puolustusministeriössä ja sisäministeriössä. Turvallisuuspolitiikkaan voi sisältyä elementtejä esimerkiksi väestönsuojelusta ja huoltovarmuudesta kuten koronapandemian aikana nähtiin. Silloin vaikuttti ajoittain, että joistakin asioista koordinoitu käsitys oli perusteellisesti hukassa. Tuolloin presidentti Sauli Niinistö ehdotti operatiivisen nyrkin perustamista kartoittamaan ongelmia, hankkimaan tietoja, keräämään julkista ja yksityistä osaamista, esittämään tilannekuvaa ja ehdottamaan toimenpiteitä.

Kokonaan oma lukunsa on, miten turvallisuuspoliittisen nyrkin perustamista olisi viisasta valmistella. Yksikön perustaminen asetuksella ja juuri ennen eduskuntavaaleja herättää paljon kysymyksiä sellaisella politiikan lohkolla, jolla on totuttu etsimään yhteisymmärrystä parlamentaarisesti. Asia on sen laatuinen, että viisaampaa olisi istua kiire pois.

Lausunnolla olevassa esityksessä uutta turvallisuuspolitiikan erillisyksikköä perustellaan muun muassa Nato-jäsenyydellä. Perustelu on omiaan herättämään närää, sillä eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 12. tammikuuta valmistuneessa lausunnossaan, että Nato-jäsenyys ei vaikuta välittömästi Suomen valtioelinten toimivaltasuhteisiin ja päätöksentekomenettelyihin. Tosin samalla perustuslakivaliokunta huomautti, että Nato-jäsenyys voi vaikuttaa välillisesti merkittävästi valtioelinten välisiin valta-asetelmiin ja siksi valtioneuvoston on syytä arvioida vaikutuksia ja niiden aiheuttamaa tarvetta tarkistaa perustuslain sääntelyä.