Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vesa Kärkkäisen kolumni Joutsenlippu ohjaa ostamaan esimerkiksi suomalaista pekonia

Jokaisen isän ja äidin sopii havahtua sellaiseen tosiseikkaan, että lapset oppivat mallista. Minulle asia valkeni kaikessa kauneudessaan taannoin, kun omat tyttäret ilmoittivat valitsevansa ruokakaupassa sellaisia tuotteita, joiden pakettiin on painettu joutsenlippumerkki. Melkein liikutuin.

Jokainen valveutunut kuluttaja taitaa jo tietää, että esimerkiksi suomalaisen työn merkki sinivalkoinen Avainlippu-merkki makkara- tai juustopaketin kyljessä tai hillopurkin kannessa ei välttämättä kerro makkaroiden, juuston tai hillon sisällöstä yhtään mitään. Avainlippu toki takaa, että tuote on valmistettu Suomessa, mutta hillo voi olla tehty tehty muunmaalaisista mustikoista, makkara ulkomaisesta lihasta tai juusto tiesminkämaalaisesta maidosta.

Aivan näihin päiviin olen jankuttanut kaikille, jotka suinkin jaksavat kuunnella, että suomalaisesta lihasta Suomessa valmistettua pekonia on vain kahdenlaista: ainoastaan Snellmanin Kunnon pekoni ja Pirkka suomalainen pekoni ovat pakkauksissa, joista löytyy joutsenlippu.

Nyt vanhaa viestiä on muutettava, sillä nykyään myös Atrialta löytyy joutsenlipulla koristettu pekonipaketti.

Joutsenlippu neuvoo, että olemme samassa veneessä kaikki.

Toisen menetys on toisen menestys. Myönteinen muutos pekonimarkkinoilla johtuu siitä, että Atria käynnisti vuonna 2020 Ruotsin toimintojensa tehostamisohjelman, johon kuului luopuminen Malmön tehtaasta. Kiinteistö on jo myyty 22 miljoonalla eurolla ja tuotantokin siellä päättyy pikapuoliin. Tehtaan koneita on rahdattu Nurmoon, missä yhtiö on aloittanut joutsenlippumerkin ansaitsevan Suomalaisen pekonin valmistuksen Suomessa.

On kiinnostavaa seurata, ryhtyykö myös HKScan joskus valmistamaan Amerikan pekoniaan Suomessa. Nyt yhtiö siivuttaa suomalaista porsaanlihaa Puolassa ja myy sitä alehintaan Suomessa.

Muistan hyvin, kuinka Hyvää Suomesta -projekti nousi lentoon kuin joutsen vuonna 1993. Hankkeen epäonnistumisen ennustajia ja epäilijöitä oli paljon, mutta lähtökiihdytys onnistui.

Projektin johtaja Matti Niemelä osoittautui todella taitavaksi lobbariksi, sillä hän sai hankkeelle laajan tuen. Niemelän suuria oivalluksia oli, ettei projekti voi olla yksin suomalaisen maatalouden ja MTK:n hanke, vaan siihen pitää saada koko elintarviketalous ja valtiovalta mukaan. Mukaan lähtivätkin MTK:n lisäksi valtiovalta, Suomen Kuluttajaliitto, Suomen Elintarviketyöläisten liitto, Suomen Päivittäistavarakauppayhdistys ja lopulta myös Elintarviketeollisuusliitto.

Perusidea oli kertoa kuluttajille, että joutsenlipputuote on Suomessa tehty ja pääraaka-aine on kotimaista.

Asiaankuuluvasti Hyvää Suomesta-joutsenlipun suunnitteli professori Kyösti Varis, joka oli aikaisemmin suunnitellut kaksi muutakin joutsenaiheista merkkiä eli Pohjoismaiden neuvoston merkin ja pohjoismaisen ympäristömerkin.

Joutsenlippumerkin juhlavuosi osuu aikaan, jolloin kansallisen yksimielisyyden merkitys ruokaturvan ylläpitämisessä korostuu. Kustannusten nousu on iskenyt kipeästi maatalouteen, elintarvikeketjuun ja koko talouteen. Joutsenlippu neuvoo, että olemme samassa veneessä kaikki, tuottajat, työläiset, kauppa ja kuluttajat. Suomalaisten kannattaa ostaa suomalaista.