Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan väläytti sunnuntaina lähetetyssä televisio-ohjelmassa, että Turkki voisi hyväksyä Suomen Nato-jäsenyyshakemuksen. Viesti sisälsi vihjauksen, että samalla maa näpäyttäisi Ruotsia, missä on loukattu turkkilaisten ja islaminuskoisten tunteita.
Suomi ja Ruotsi ovat koko ajan ilmoittaneet etenevänsä Nato-prosessissa yhtä jalkaa.
Erdoganin puheet muistuttavat itämaisten kauppakatujen basaarien kaupantekotavasta, johon kuuluu pyrkimys saada mahdollisimman suuri hinta kaupattavasta tuotteesta. Ensimmäiset tarjoukset ja kovimmat markkinointipuheet perustuvat oletukseen, että kauppaa ei vielä synny vaan kaupanteko jatkuu pitkään kestävällä jankkaamisella, joka vähä vähältä johdattaa lopulliseen hintaan ja kauppaan.
Pelkkä Turkin hyväksyntä ei avaisi Nato-ovea Suomelle.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosesseissa ei ole kyse kaupanteosta tai ei ainakaan pitäisi olla. Sotilasliitto on ilmoittanut pitävänsä ovea auki sellaisille jäseneksi pyrkiville maille, jotka täyttävät jäsenyysehdot. Suomen ja Ruotsin kohdalla on selvää, että kumpikin maa täyttää ehdot kirkkaasti.
Suomen päättäjien on viisainta painaa kädet tiukasti korville ja hokea toukokuun 14. päivänä pidettäviin Turkin presidentin- ja parlamenttivaaleihin saakka hiljaa mielessään, että en kuuntele, en kuuntele, en kuuntele. Jos Suomi ottaisi Erdoganin puheet todesta, käytännössä Suomi sekaantuisi Naton jäsenmaiden sisäiseen päätöksentekoprosessiin ja tavallaan hyväksyisi Turkin toimintatavan. Sellaista viestiä ei pidä suurin surminkaan lähettää Turkille.
On lisäksi tärkeä muistaa, että pelkkä Turkin hyväksyntä ei avaisi Nato-ovea Suomelle, sillä Suomen hakemusta ei ole hyväksynyt myöskään Unkari. Viime vuoden lopulla maa lupaili ratifiointia helmikuussa niin Suomen kuin Ruotsin osalta, mutta aikataulu on venähtänyt jo maalis-huhtikuulle.
Jos Unkari ratifioi jäsenhakemukset, Naton sisäinen paine kohdistuu sen jälkeen yksin Turkkiin. Vaikuttaakin vahvasti siltä, että Unkarin ja Turkin ratifiointiprosessien aikatauluja on sovitettu toisiinsa.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi Suomen ottaneen välittömästi yhteyttä Turkkiin Erdoganin puheiden tultua julki. Ei ole syytä kyseenalaistaa Niinistön analyysiä tilanteesta, kun hän sanoo, että nyt ei kannata lähteä niistä kommenteista, joissa on selviä "mahdollisesti"-sanoja ja ehdollistamisia. Samalla Suomen on viisasta varautua kaikkiin mahdollisiin tapahtumakulkuihin – kuten Suomi on tähänkin saakka varautunut.