Viime maanantaina sanomalehti Keskisuomalaisessa pohdittiin, mikä olisi sairaala Novan nimi, jos siitä tulisi yliopistollinen sairaala. Pohdinta liittyy sitkeään haihatteluun, jonka mukaan nimenomaan Jyväskylän yliopiston yhteyteen pitäisi perustaa lääketieteellinen tiedekunta. Kallista haavetta perustellaan muun muassa sillä, että suomalaisia opiskelee ulkomailla lääkäriksi yhden lääketieteellisen verran. Etenkin perussuomalaiset eduskuntavaaliehdokkaat kannattavat ajatusta.
Keskisuomalaiset eivät ole oivaltaneet, miten tasokkaan lääketieteellisen koulutuksen rakentaminen kestää vuosia ellei vuosikymmeniä. Joka tapauksessa se ei onnistu sormia napsauttamalla. Keskisuomalaiset eivät tosin elättele epärealistista haavetta yksin vaan samalla asialla ovat myös pohjalaiset. Tammikuun lopussa innokkaat poliitikot hehkuttivat ideaa Vaasan yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Ilkka-Pohjalaisessa.
Lääkäripula ja eritoten erikoislääkäripula ovat totta.
Lääkärikoulutusta pitää kyllä lisätä, koska lääkäripula ja eritoten erikoislääkäripula ovat totta, mutta lisäystä varten ei ole viisasta perustaa uutta lääketieteellistä. Sitä paitsi hoitoalalla potilaiden kanssa työskentelevät ihmiset tietävät, että ensiapua lääkäripulaan olisi saatavissa jo yksin siitä, että terveyskeskuslääkärin työnkuva pantaisiin uusiksi. Toisin sanoen päivittäisestä työstä otettaisiin pois kaikki sellainen, joka ei edellytä lääkärin koulutusta tai jota ei tarvitsisi ensinkään tehdä. Lääkärin työn hallinnollinen taakka on lisääntynyt kuin varkain.
Pidemmällä tähtäimellä järkevintä, siis kustannustehokkainta, on lisätä sisäänottoja nykyisiin lääketieteellisiin tiedekuntiin, joita on viidessä yliopistossa: Kuopiossa, Oulussa, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Sekin maksaa, mutta merkittävästi vähemmän kuin kokonaan uuden tiedekunnan perustaminen.
Irvokkaaksi kuudennesta lääketieteellisestä puhumisen tekee se, että tällä hetkellä lääkärikoulutuksen yksi suurimmista ongelmista on kliinisen opetuksen liian suuret ryhmäkoot kuten Lääkäriliiton opiskelijatutkimus paljasti. Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita arvioi, että "nykyiset koulutusresurssit ovat ehkä noin 60 prosenttia siitä, mitä tarvittaisiin tämänhetkisten opiskelijamäärien koulutukseen" (Lääkärilehti 30.1.).
Jos rajallisia resursseja tuhlattaisiin tällaisessa tilanteessa vielä uuden tiedekunnan perustamiseen Jyväskylään tai Vaasaan, voitaisiin puhua jo äärimmilleen viritetystä itsekkyydestä ja maakunnallisesta yksisilmäisyydestä.