Kevät etenee, luonto alkaa vihertää, ja samalla maaperä vahvistuu Ukrainan hyökkäykselle Venäjän miehitysjoukkoja vastaan.
Putinin Venäjään syvällisesti perehtynyt brittitoimittaja Luke Harding arvioi vastikään Suomen-vierailullaan, että Ukraina lähtee varmasti vastahyökkäykseen, joka voisi toteutua touko-kesäkuussa. Aiemmin sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö piti todennäköisenä joko tätä tai ensi kuuta.
Ukraina on jo pitkään valmistautunut työntämään vihollisen alueeltaan, mutta kysymysmerkkejä riittää. Harding lukeutuu optimisteihin. Hänen mukaansa Ukrainan on osoitettava kansalleen ja kumppaneilleen, että se kykenee aloitteellisuuteen ja valtaamaan takaisin menetettyjä alueita. Parasta olisi alkajaisiksi pääsy kaakossa Mustallemerelle ja Venäjän Krimille johtavan maayhteyden katkaisu.
Sodan moraalinen kuva on kirkas.
Sodan moraalinen kuva on kirkas. Venäjä on rikollinen hyökkääjä, jonka täytyy hävitä. Jos Putin saavuttaisi edes osavoittoja, hänen imperialistinen nälkänsä kasvaisi syödessä. Valitettavasti Ukrainan moraalinen oikeus tai suoranainen velvollisuus vastahyökkäykseen ei suoraan muutu kyvykkyydeksi. Käihkön mukaan pahin skenaario on se, että Ukraina kärsii hirveät tappiot eikä rintamalinja juuri etene. Venäjän joukot ovat ehtineet kaivautua poteroihin. Rintamatilanne on vakiintunut viime syksystä, jolloin Ukraina valtasi takaisin laajoja alueita.
Toinen huolta aiheuttava tekijä on ammus- ja muu materiaalipula. Asevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Esa Rautalinko ihmetteli Ylen haastattelussa (14.4.), miksi EU:ssa ei laiteta vauhtia tuotantoon, kun Ukrainan armeijalla on vakava pula ammuksista. Rautalinko kritisoi etenkin suuria EU-maita asetuotannon ylösajon viivyttelystä.
Käihkö on pessimistinen. Hänen mukaansa on syytä varautua siihen, että tilanne on vuoden päästä jokseenkin ennallaan, mutta kuolleita on enemmän molemmin puolin ja merkittävä osa Ukrainan saamasta materiaalista tuhoutunut. Näin ollen suurhyökkäys saattaisi vain heikentää Ukrainaa.
Kannattaako Ukrainan edes yrittää takaisinvaltausta aivan lähiaikoina? Ehkä kuitenkin kannattaa, sillä myös nykyinen kulutussota tuhoaa maata pala palalta. Muun muassa Harding arvioi, että sodan pitkittyminen hyödyttää Venäjää, jolta ammukset ja ohjukset eivät ole loppumassa.
Sodankäynnin teorian klassikko Carl von Clausewitz käytti käsitettä sodan sumu kuvaamaan osapuolten epävarmuutta omista ja vastapuolen kyvyistä ja pyrkimyksistä. Epävarmuus on sodassa aina läsnä, mutta kevät Ukrainan rintamalla on tavallistakin sumuisempi.