Ohjelmointikieli PHP:ssä viime viikolla havaitut kriittiset tietoturva-aukot heijastuivat monen suomalaisenkin arkiseen asiointiin, kun monia viranomaispalveluja suljettiin varotoimenpiteenä väliaikaisesti. Häiriöt ulottuivat muun muassa puolustusvoimien ja yliopistojen verkkosivulle sekä laajalti julkisiin palveluihin, joihin kirjaudutaan suomi.fi-tunnistautumisen kautta.
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin torstaisen arvion mukaan palvelujen palauttaminen korjauspäivitysten jälkeen voi kestää päivistä jopa viikkoihin.
Löytyneet haavoittuvuudet heijastuivat PHP-ohjelmointikielen yleisyyden johdosta laajalle ympäri maailmaa. Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Roni Kokkola arvioi Uutissuomalaiselle (23.10.), että tapahtumaketjun taustalla on tekoälyn nopea kehitys. Kuluva vuosi on ollut jo poikkeuksellinen julkaistujen haavoittuvuuksien määrässä.
Tekoälymallit ovat mullistaneet myös matematiikan kehityksen.
Koko internetin olemassaolon ajan jatkunut kilpajuoksu hakkereiden ja tietoturva-ammattilaisten välillä kiihtyy. Kokkolan mukaan tekoälyn avulla haavoittuvuuksia löydetään entistä nopeammin, mutta samalla sitä käytetään myös niiden entistä nopeampaan hyväksikäyttöön.
Tekoälymallit ovat mullistaneet myös matematiikan kehityksen ja ratkaisseet tutkijoita vuosikausia askarruttaneita ongelmia siinä määrin, että matematiikan professori Tuomo Kuusi uumoilee uutta tieteen renessanssia. Tekoälyn käyttöön pahantahtoisissa tarkoituksissa liittyy kuitenkin todellisia uhkia, joiden tulisi johtaa myös digitalisaatiokehityksen kriittiseen uudelleentarkasteluun.
Viranomaispalvelujen tietoturvan tärkeydestä muistuttaa Tanskassa lokakuun alussa paljastunut tietomurto, jossa hakkereiden arvioitiin päässeen käsiksi käytännössä kaikkien tanskalaisten henkilökohtaisiin tietoihin.
Asiantuntijoiden mukaan suomalaisten ei kannata olla erityisen huolissaan havaituista PHP:n ongelmista. Myös pankit vakuuttavat asioinnin turvallisuutta.
Sivustojen sulkeminen pakon edessä osoittaa kuitenkin yhteiskunnan yleiseen haavoittuvuuteen, joka syntyy, kun viranomaisasiointia siirretään kaikenkattavasti verkkoon, kuten Suomessa on viime vuosina voimallisesti tehty.
Suomessa johtavat poliitikot ja viranhaltijat asettavat verkkoasioinnin, etäpalvelujen ja tekoälyn kehityksen varaan myös mittavia julkisen sektorin säästötoiveita. Kun digitalisaation seurauksia julkiselle taloudelle lasketaan kokonaisuutena yhteen, mukaan on luettava myös jatkuvasti kasvava vaade tietoturvaan panostamiseen.