Eduskunnan päätiedottajana lähes kaksi vuosikymmentä toiminut Marjo Timonen jää eläkkeelle – "Tehtäväni on ollut rakentaa maailman avoimin parlamentti"

Timonen aloitti päätiedottajana vuonna 2003. Silloin tahti eduskunnassa oli selkeästi nykyistä hitaampi. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT

Marjo Timonen, 65, on seurannut lähietäisyydeltä kansanedustajia lähes kaksikymmentä vuotta. Viisi vaalikautta, yhdeksän eri hallitusta. Eduskunnan päätiedottajana hänen vastuullaan on ollut, että suomalaiset saavat mahdollisimman hyvin tietoa eduskunnan tapahtumista ja päätöksistä ja media voi hoitaa työnsä.

–  Tehtäväni on ollut rakentaa maailman avoimin parlamentti, hän sanoo.

Suomi on lähes kaikkia muita maita edellä avoimuudessa etenkin yhdessä asiassa: toimittajat saavat olla talossa jatkuvasti paikalla.

–  Se, että media on täällä jatkuvasti läsnä ja medialla on hyvin vapaat liikkumaoikeudet ja vapaat työskentelypuitteet, tarkoittaa, että media raportoi valtavasti eduskunnan asioista. Tämä on sellainen avoimuuslisä, joka on todella tärkeä, Timonen sanoo STT:lle eduskunnan kahvilassa, jota kutsutaan tuttavallisemmin kuppilaksi.

Kuppila on paikka, jossa toimittajat ja kansanedustajat voivat spontaanisti kohdata ja käydä juttusille.

–  On selvää, että kansanedustajat eivät aina tykkää siitä, mitä heistä kirjoitetaan, mutta yksi tämän systeemin tärkeä puoli on se, että he voivat myös antaa suoraa palautetta toimittajille ja tuoda omaa näkökulmaansa esille. Ihmiset pystyvät vaikeistakin asioista kommunikoimaan keskenään ilman, että jää negatiivisia jälkiä, hän arvioi.

Eduskunnan toimittajat tuntevat hänet ryhdikkäänä ja välillä topakkanakin viestinnän kaitsijana, joka on pitänyt kiinni eduskunnan perinteistä ja säännöistä. Moni toimittaja on saanut häneltä lempeän tiukan opastuksen talon tavoille.

Nopeus näkyy puheenvuoroissa

Timonen aloitti päätiedottajana vuonna 2003. Silloin tahti eduskunnassa oli selkeästi nykyistä hitaampi.

–  Maailma oli silloin yksinkertaisempi. Uudistamiskohteet olivat pienempiä ja selkeämmin hahmotettavia. Esimerkiksi ilmastoasioita ei silloin vielä nähty samalla tavalla kuin nyt.

Myös poliittinen keskustelu on nopeutunut.

–  Maailmasta on tullut tosi nopea, ja heti pitää reagoida. Se on suurin muutos, joka on tapahtunut koko yhteiskunnassa tänä aikana.

Hänestä täysistuntokeskustelujen nopeuttaminen puheenvuorojen pituuden rajoittamisella ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että poliitikot kuulisivat aiempaa huonommin toisiaan.

–  Täysistunnossakin kuunnellaan toisia, vaikka asiat sanotaan nopeasti. Ei sekään menettely, jolloin saatettiin pitää tunninkin puhe täysistuntosalin pöntöstä, paras ollut.

Lisäksi eduskunnan valiokunnissa pohditaan asioita perinpohjaisesti, kuullaan asiantuntijoita ja harkitaan päätöksiä.

–  On olemassa hyvin paljon pitkiä prosesseja ja keskustelun paikkoja.

Politiikka kiinnostaa - kyselytunnilla yli 600 000 katsojaa

Timonen kannustaa ihan kaikkia suomalaisia pitämään yhteyttä kansanedustajiin, tapaamaan heitä yleisötilaisuuksissa ja seuraamaan heidän toimintaansa mediasta ja netistä.

–  On Suomen valtava vahvuus, että kansanedustajat tulevat eri puolilta maata, heillä on hyvin erilaiset ammattitaustat, heitä voi tarttua hihasta kiinni ja kertoa ideansa. On monia maita, joissa tällaiset suorat kontaktit eivät ole mahdollisia, hän korostaa.

Timonen iloitsee siitä, että politiikka kiinnostaa tällä hetkellä. Eduskuntaan tulisi vierailulle enemmän ihmisiä kuin on mahdollista sisään ottaa.

–  Opastetuilla kierroksilla käy vuosittain 65  000 ihmistä.

Lisäksi esimerkiksi suullisella kyselytunnilla 19. maaliskuuta oli 627  000 tv-katsojaa.

Kyselytunnilla puhuttiin muun muassa koronaviruksen talousvaikutuksista.

SYL:n ensimmäinen naispuheenjohtaja

Timosen ensikosketus eduskuntaan tuli 70-luvulla, kun hän oli vähän yli parikymppinen. Suomen ylioppilaskuntien liiton ensimmäisenä naispuheenjohtajana hän kävi lobbaamassa opiskelijoiden asioita. Tuohon aikaan kehitettiin voimakkaasti opintotukijärjestelmää.

–  Opintorahat tulivat, ja rakennettiin opiskelija-asuntoja. Tehtiin tutkinnonuudistusta ja laajennettiin ylioppilaiden terveydenhuoltojärjestelmää.

Oliko sinulla siis näppisi pelissä siinä, että saatiin nykyinen opintotukijärjestelmä?

–  Kyllä yhtenä tekijänä.

Opiskelijaliikkeen ajoilta on jäänyt mukaan myös tiiviisti edelleen yhtä pitävä joukko ystäviä, kuten Tarja Halonen, Jorma Ollila, Ben Zyskowicz, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja Eero Heinäluoma.

–  Nytkin, kun tuli tämä (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön) YTHS:n palvelujen laajentaminen ammattikorkeakouluihin, entiset ylioppilaskuntien ihmiset olivat aktiivisia.

Viime keväänä päätettiin, että ammattikorkeakoulujen opiskelijat otetaan YTHS:n palvelujen piiriin.

Etelä-Pohjanmaalta Kurikasta kotoisin oleva Timonen luki itse Helsingin yliopistossa historiaa, valtio-oppia ja tiedotusoppia.

Eikö kansanedustajia seuratessa koskaan tehnyt mieli olla yksi heistä?

–  Ei ole koskaan tullut sellaista mieltä, koska tiedottajan työ on sillä tavalla ihanaa, että saat olla kaikessa mukana.

Nyt se päättyy, sillä Timonen jää eläkkeelle. Työ näköalapaikalla vilkkaassa, alati uudistuvassa ja rakkaassa työpaikassa vaihtuu kymmenkuisen lapsenlapsen hoitamiseen.

–  Jossain vaiheessa vain pitää hypätä tähän kolmanteen elämään, hän sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut