Hätäverelle on jatkuva tarve, vaikka leikkaukset siirtyvät – SPR:n Veripalvelu vetoaa terveisiin verenluovuttajiin, jotta verta riittäisi myös koronaepidemian aikana

Verenluovuttajia tarvitaan myös koronaepidemian aikana. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelulla on nyt selkeä viesti terveille verenluovuttajille: on erittäin tärkeää, että terveet henkilöt jatkavat verenluovutusta myös koronaepidemian aikana.

Luovuttajien määrä notkahti jo hetkellisesti perjantaina 13. maaliskuuta ja päättyvän viikon alussa, mutta on korjaantunut loppuviikosta, kertoo veripalvelun vastaava lääkäri Johanna Castrén.

–  Tällä hetkellä ei ole paniikkitilannetta, notkahdus on voitettu, Castrén kuvailee.

Minkäänlaisia lieviäkään flunssan tai kuumeen oireita ei luovuttajalla saa nyt olla, ja ajanvaraus kannattaa tehdä.

Lähiviikkoina ja -kuukausina veren tarve luultavasti laskee jonkin verran, koska suunniteltuja, kiireettömiä leikkauksia siirretään eri puolilla maata eteenpäin koronaepidemian vuoksi. Silti joka päivä tarvitaan yhä useita satoja verenluovuttajia.

Veripalvelu lupaa, että verenluovutukseen tuleminen on edelleen turvallista. Veripalvelu toimii myös poikkeusoloissa, ja verenluovutuspaikoissa on lisätty esimerkiksi pintojen puhdistusta.

Verenluovutus ei heikennä vastustuskykyä, eikä koronaviruksen tartuntoja veriteitse oireettomasta henkilöstä ole todettu. Veripalvelun mukaan muutkaan vastaavat hengitystieinfektiot, kuten sars, eivät ole aiemmin tarttuneet veren välityksellä.

Jos verenluovutuksen jälkeen muutaman päivän sisällä sairastuu, tulee kuitenkin välittömästi soittaa Veripalveluun.

Vain muutama prosentti luovuttaa verta

Verenluovutuksessa käy vuosittain noin 140  000 suomalaista, joista noin 20  000 on ensikertalaisia. Viime vuonna verta luovutettiin yhteensä noin 200  000 kertaa.

Iältään verenluovutukseen soveltuvista eli 18–70 -vuotiaista suomalaisista 2–4 prosenttia on verenluovuttajia, kertoo Veripalvelun verenluovutuksen johtaja Satu Pastila.

–  Verenluovuttajien ikäjakaumassa on ollut kautta aikojen kaksi selkeää huippua. Nuoret naiset ovat aktiivisia kävijöitä, kunnes aktiivisuus notkahtaa 30–40 vuoden iässä. Suurin osa luovuttajista on 50–60-vuotiaita naisia. Miehillä ikäjakauma ei ole yhtä selkeä, Pastila toteaa.

Pastilan mukaan sairaaloiden veren tarve on viime vuosina vähentynyt, mistä syystä Veripalvelu on tiedostaen vähentänyt verenluovutusten määrää.

Sairaaloiden verenkäyttöön vaikuttavat muun muassa uudet leikkaustekniikat, joissa verenhukka on vähäistä. Verenvuodot saadaan myös tyrehdytettyä entistä paremmin.

O-negatiiviselle hätäverelle, joka soveltuu veriryhmästä riippumatta kaikille, on edelleen suuri tarve.

–  Vain viisi prosenttia kaikista Veripalvelun verenluovuttajista on veriryhmältään O-negatiivisia, joten tämän veriryhmän luovuttajia pyydetään luovuttamaan usein. Myös uusille O-negatiivisille verenluovuttajille olisi tarvetta, Pastila sanoo.

Ajoittain myös suurten veriryhmien luovuttajista on pulaa. Esimerkiksi A-positiivisia on noin 35 prosenttia verenluovuttajista.

Monella on liian matala hemoglobiini

Castrénin mukaan suuri osa 18–70-vuotiaista suomalaisista voi luovuttaa verta. Luovuttajan voinnin pitää olla hyvä ja painon vähintään viisikymmentä kiloa. Harva lääkitys tai yleinen sairaus estää verenluovutuksen.

–  Yleisistä pitkäaikaissairauksista esimerkiksi verenpainetauti ja kakkostyypin diabetes eivät estä verenluovutusta. Sen sijaan esimerkiksi sepelvaltimotauti estää. Veripalvelun nettisivuilta löytyy lista, josta voi tarkistaa verenluovutukseen vaikuttavat sairaudet, Castrén kertoo.

Sivuilta löytyy myös Sovinko luovuttajaksi -nettitesti sekä tietoa muista verenluovutuksen esteeksi muodostuvista tilanteista – tällaisia voivat olla esimerkiksi tuore ulkomaanmatka tai uusi seksikumppani.

Castrénin mukaan verenluovuttajan hemoglobiini mitataan aina ennen luovutusta. Naisilla arvon pitää olla vähintään 125 ja miehillä vähintään 135. Liian matala hemoglobiini on yleisin väliaikainen verenluovutuksen este.

Kun otetaan huomioon kaikki verenluovutuksen estävät tilanteet, noin joka kymmenes verenluovuttajaksi hakeutuva henkilö ei sovellu luovuttajaksi. Suurimmalla osalla este on kuitenkin sellainen, että luovutus onnistuu riittävän varoajan jälkeen.

Nuorille naisille suositellaan enintään 1–2 verenluovutusta vuodessa ja muille naisille 2–3. Miehille suositus on enintään 3–4 verenluovutuskertaa vuodessa. Keskimäärin suomalaiset verenluovuttajat luovuttavat verta kerran tai kahdesti vuodessa.

40 000 saa joka vuosi lahjaverta

Luovutetusta verestä tehdään erilaisia verivalmisteita. Verivalmisteita tarvitaan Suomessa vuosittain arviolta 40  000 potilaan hoitoa varten, kertoo Veripalvelun Pastila.

Punasoluja tarvitaan leikkauspotilaille, elinsiirroissa sekä muissa suurissa leikkauksissa. Punasoluja annetaan myös onnettomuuksien uhreille tai synnyttäneille äideille, jos he ovat menettäneet paljon verta.

Verihiutaleita tarvitaan estämään ja hoitamaan verenvuotoja. Noin 60–70 prosenttia verihiutalevalmisteista annetaan syöpää sairastaville. Verestä erotellusta plasmasta sen sijaan tehdään lääkkeitä, joita käytetään vuototautien, hyytymistekijäpuutosten ja verenvuotojen hoitoon.

Castrénin mukaan luovutettua verta tutkittaessa löydetään vuosittain muutamia HIV- ja hepatiitti-infektioita. Näissä tilanteissa lääkäri on luovuttajaan yhteydessä ja ohjaa hänet terveydenhuoltoon jatkotutkimuksiin. Luovutettu veri vapautetaan potilaskäyttöön aina vasta, kun veren on varmistettu olevan kunnossa.

–  Verenluovutuskriteerit ovat tarkat, sillä tuore hepatiitti- tai HIV-tartunta ei välttämättä näy tarkimmissakaan testeissä heti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.