Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi etenee eduskuntaan – Leppä: Ministeriö selvittää vesihuollon yksityistämisen rajoittamista

Vesihuolto on luonnollinen monopoli, jota ei tule altistaa voitontavoittelulle, sanovat kansalaisaloitteen vastuuhenkilöt. LEHTIKUVA / Martti Kainulainen

STT

Ripeästi suosiota saanut kansalaisaloite nosti vesihuollon tulevaisuuden tapetille lauantaina.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämiseksi sai lauantaina täyteen 50  000 allekirjoitusta. Aloite saavutti eduskuntakäsittelyyn oikeuttavan rajan nopeasti, sillä se ylitti rajapyykin toisena päivänään.

Tämän jälkeen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi, että hänen ministeriönsä selvittää tarpeen valvoa tai rajoittaa vesihuollon yksityistämistä.

–  Luonnollisessa monopolissa yksityisen omistuksen suhteen on oltava erittäin varovainen, Leppä kirjoitti Twitterissä.

Luonnollisella monopolilla tarkoitetaan tilannetta, jossa kilpailuasetelman syntyminen ei ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää.

Leppä tarkensi tiedotteessa, että vesihuollon yksityisomistusta koskevaa sääntelyä selvitetään osana maa- ja metsätalousministeriössä valmisteltavaa kansallista vesihuoltouudistusta. Ministeriö asetti hankkeen uudistuksen toteuttamiseksi tammikuun puolivälissä. Hanke kestää kolme vuotta.

Asiasta laadittua kansalaisaloitetta perustellaan esimerkiksi sähkönsiirtohintojen nousulla sen jälkeen, kun Fortumin sähköverkkotoiminta myytiin pääosin ulkomaisten sijoittajien omistamalle Caruna-yhtiölle. Samaan viittasi myös Leppä tiedotteessaan.

–  Emme halua vesihuollosta uutta Carunaa, ministeri kirjoitti.

Keskustelu vesihuollon yksityistämisestä alkoi laajasti Suomessa tammikuun lopulla sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupungin uutisoitiin selvittävän vähemmistöosuuden myymistä kaupungin vesi- ja sähkönjakeluyhtiö Alvasta.

"En usko, että yksityistäminen tekisi autuaaksi"

Vesihuolto kattaa käyttöveden ottamisen, käsittelyn ja toimittamisen käyttäjille sekä käytetyn veden viemäröinnin. Alan toimijoita on paljon, ja niiden joidenkin toimintakyky on rajallinen, kertoo Vesilaitosyhdistyksen toiminnanjohtaja Osmo Seppälä. Vesihuollon haasteiksi hän mainitsee muun muassa korjausvelan, jonka hoitamiseksi alalla on tarvetta yhteistyön tiivistämiselle sekä valtiovallan ja kuntien toimenpiteille.

–  Uudistumistarvetta on, mutta en usko, että yksityinen omistus tekisi autuaaksi, koska kyse on luonnollisesta monopolista, Seppälä sanoo.

–  Meillähän on jonkin verran yhtiömuotoisia laitoksia, joissa on pientä yksityisomistusta, mutta ne ovat yksityisten henkilöiden omistuksia ja korkeintaan muutaman prosentin osuuksia.

Vesilaitosyhdistyksen jäseninä on myös parikymmentä monialayhtiötä, joihin kuuluu vesihuolto esimerkiksi energiatoiminnan ohella. Niistä suurimmat ovat Jyväskylän ohella Seinäjoelta, Lappeenrannasta ja Rovaniemeltä.

–  Ne ovat käsitykseni mukaan puhtaasti kuntaomisteisia kuitenkin.

Sen sijaan Ähtärin kaupunki Etelä-Pohjanmaalla on harkinnut koko kaukolämpö- ja vesiyhtiön myyntiä, mutta prosessi on ainakin toistaiseksi jäissä valitusten vuoksi, Seppälä kertoo.

Lainsäädäntöä tiivistetty maailmalla

Vesihuoltoon perehtynyt tekniikan tohtori Pekka Pietilä ei lämpene idealle alan yksityistämisestä. Pietilä sanoo, että vesihuolto isossa kaupungissa on toimintaa, josta kaupunki saa tasaista voittoa.

Tampereen yliopistossa vanhempana tutkijana työskentelevän Pietilän mukaan maailmalla on ollut 2000-luvun alussa useita satoja tapauksia, joissa yksityistettyjä vesilaitoksia on otettu takaisin julkiseen omistukseen. Uusia yksityistämisiä on sen sijaan nähty vähän.

–  Hollannissa on lainsäädäntö siitä, että vesihuollon tulee olla julkisen omistuksen piirissä. Ruotsissa lainsäädäntöä puolestaan tiukennettiin niin, että määräysvalta pitää olla julkisella toimijalla, mistä seuraa se, että näkyvää voittoa ei voi tulla.

Hän ei myöskään näe, että yksityisen toimijan voitontavoittelu ainakaan laskisi hintoja.

–  Vesihuoltolaki sanoo, että vesihuollossa perittävillä maksuilla pitäisi pyrkiä kattamaan toiminnasta aiheutuneet kulut. Sijoitetulle pääomalle on sallittu kohtuullinen tuotto, mutta laissa tai toistaiseksi missään oikeustapauksessakaan ei ole määritelty lukua, mikä olisi kohtuullinen tuotto.

Jyväskylän ulkoistaminen ei vielä varmaa

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto kertoo seuranneensa kaupungin suunnitelmista käytävää keskustelua harmistuneena. Hän sanoo, ettei kaupunki ole yksityistämässä vesihuoltoa vaan selvittämässä vähemmistöosakasta koko energiayhtiöön.

Selvityksen tavoitteena on Koiviston mukaan saada uutta osaamista yhtiön johtamiseen ja kehittämiseen, löytää tahoa jakamaan energiamarkkinoihin liittyviä riskejä sekä saada hyvä korvaus osuuden myynnistä. Kaupunki selvittää 30–40 prosentin suuruisen osuuden myymistä Alvasta.

–  Mahdolliseen osakassopimukseen tullaan ottamaan kirjaukset vaikkapa veden hinnoittelusta. Mitään pelkoa ei ole, että yksityinen tulee ja lyö hinnat tappiin, hän sanoo.

–  On myös mahdollista, että ostaja voi olla myös julkisomisteinen, kuten kunnallinen energiayhtiö. Niidenkin osalta on kiinnostusta ilmaistu.

Pekka Pietilä ei lämpene kaupungin argumentille, jonka mukaan mahdollinen ulkopuolinen toimija voisi tuoda yhtiöön uutta osaamista. Hänen mukaansa toimija on riittävän iso, että se voisi ostaa sitä tilaustyönä. Koiviston mukaan Pietilän mainitsema järjestely ei kuitenkaan täytä kaupungin selvityksen muita tavoitteita.

–  Onhan meillä nytkin ulkopuolinen asiantuntija hallituksessa, hän sanoo.

Maaliskuuhun mennessä kaupunki valitsee 2–5 mahdollista kumppaniehdokasta, joiden kanssa on tarkoitus käydä syventävät neuvottelut. Mahdollinen päätös myynnistä tehtäisiin alustavan aikataulun mukaan kesäkuussa. Koiviston mukaan projekti voi myös kaatua, jos reunaehdoilla kaupungin enemmistöosuudesta ja hinnoittelusta ei löydetä kumppania.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut