Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Piispa Jari Jolkkonen luopuisi "kirkkopuolueista" seurakuntavaaleissa: "Kuka tahansa seurakunnan jäsen voisi ilmoittautua ehdokkaaksi"

Kuopion piispa Jari Jolkkonen ehdottaa, että seurakuntavaaleissa valitsijayhdistyksistä luovuttaisiin kokonaan. Hänen mielestään voitaisiin siirtyä yhteen listaan, joka olisi avoin kaikille ehdokkaille.

– Kuka tahansa seurakunnan toiminnasta kiinnostunut jäsen voisi ilmoittautua ehdokkaaksi, Jolkkonen visioi.

Hän heittäisi syrjään myös puoluelistat.

– Kysymys kuuluu, sopivatko ”kirkkopuolueet” seurakunnan rakentamiseen vai nähdäänkö ehdokkaat mieluummin yksilöinä.

Nykyisin valitsijayhdistyksen perustamiseen tarvitaan kymmenen ihmistä, ja yhdistys kerää ehdokkaat.

Jolkkonen kertoo esimerkkinä hiippakunnastaan Puolangan, jossa seurakuntavaalit käytiin yhden valitsijayhdistyksen ja ehdokaslistan avulla.

Piispan mielestä seurakuntavaaleihin liittyvä byrokratia on kaikkiaan hyvin raskasta ja sitä pitäisi keventää.

Vaalijärjestelmän muutoksessa tarvittaisiin kirkolliskokouksen tekemiä päätöksiä.

Kirkolliskokous käsitteli vuonna 2014 sähköistä äänestysjärjestelmää, jolloin se todettiin liian kalliiksi toteuttaa. Lisäksi kokemukset muista maista osoittivat, että sähköinen järjestelmä nostaa äänestysprosenttia vain tilapäisesti.

– Jos valtiollisissa vaaleissa siirrytään sähköiseen järjestelmään, kirkko voi seurata mukana, Jolkkonen näkee.

 

Seurakuntavaalien äänestysprosentti laahasi jälleen alhaisena.

– En kuitenkaan arvostele vaalien tulosta, vaan kunnioitan sitä. Kaikkien kanssa tehdään yhteistyötä. Pidän jokaista luottamushenkilöä rakkaana työtoverina kirkon palveluksessa, Jolkkonen sanoo.

Toisaalta hän ymmärtää sen, että varsinkin nuoria on vaikea saada innostumaan seurakuntavaaleista.

– Nuoria kiinnostaa ehkä enemmän toiminta seurakunnassa kuin hallinto. Tämä pitää hyväksyä.

– Tärkeintä on, että jokainen luottamusmiespaikka täytetään ja valituksi tulevat ne, jotka sinne haluavat ja joihin luotetaan.

 

Jolkkosen mukaan vaalien jälkeen varsinkin pienissä seurakunnissa suurin haaste on seurakuntarakenteen kehittäminen.

Tilanne on hankala, kun väki vähenee ja lastina ovat isot kiinteistöt ja niiden korjausvelat.

– Joudutaan pohtimaan puolustaako seurakunnan itsenäisyyttä vai olisiko tärkeämpää pyrkiä turvaamaan jumalanpalveluselämä, diakonia ja kasvatus jokaisella paikkakunnalla.

– Luottamushenkilöt tarvitsevat rohkeutta, ennakkoluulottomuutta ja luovuutta yhteistyön tiivistämisessä. Tarvittaessa myös seurakuntarakennetta pitää uskaltaa muuttaa.

Jolkkosen mielestä on välttämätöntä, että seurakuntien yhteistyötä lisätään ja seurakuntayhtymien perustamisia tapahtuu.

– Jokainen ymmärtää, että taloutta, hallintoa ja henkilöstömääriä täytyy tarkastella.

Kuopion hiippakunnassa on 52 seurakuntaa, joissa 390 000 kirkon jäsentä.

Kainuussa on jo kolmeen otteeseen yritetty seurakuntayhtymän muodostamista.

Jolkkosen mukaan tuomiokapituli on katsonut vierestä, mutta ei tee niin pitemmän päälle.

– Jos yritykset eivät johda mihinkään, meidän pitää ottaa aloite, piispa linjaa.

Kuopion rovastikunnassa tilanne on vakaa Järvi-Kuopion seurakunnan synnyttyä kahdeksasta seurakunnasta.

– Järvi-Kuopio oli viisas ratkaisu, Jolkkonen kiittää.

Kaikki muut hiippakunnan alueet otetaan tarkempaan syyniin, piispa sanoo. Selvityksiä tarvitaan Kainuun lisäksi Ylä-Karjalassa (Lieksa, Nurmes, Juuka, Valtimo). Sisä-Savossa seurakuntarakennetta selvitetään Tervon, Vesannon, Rautalammin ja Suonenjoen kesken. Keitele on ilmoittanut halukkuutensa liittyä Ylä-Savon seurakuntayhtymään.

Joensuun suunnalla on jo menossa selvityksiä Siun-seurakunta -hankkeesta ja Joensuun ja ympäristön seurakuntayhtymän perustamisesta.