Karenssiehdotus pöytään: Vaatimuksena omatoimisuus ja neljä työnhakua kuussa

Työttömyysturvan ehtona olisi henkilöstä riippuen 0–4 työnhakua kuussa. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT

Työttömän pitäisi jatkossa hakea töitä neljä kertaa kuussa ja raportoida niistä esimerkiksi verkossa. Näin mikäli työnhakija haluaa pitää kiinni työttömyysturvastaan hallituksen kaavailemassa mallissa.

– Vastuu omasta työttömyydestä ja aktivoinnista on yhä enemmän hänellä (työnhakijalla) itsellään, työministeri Jari Lindström (sin.) arvioi niin sanottua aktiivimalli kakkosta.

Ehdotuksen mukaan työnhakijaan liittyvät syyt ja alueellinen työllisyystilanne voisivat vähentää vaadittavien työnhakujen määrää tai poistaa ne kokonaan. Näin ollen ehtona olisi henkilöstä riippuen 0–4 työnhakua kuussa.

Karenssiehdon voisi täyttää esimerkiksi jättämällä työhakemuksen, ottamalla yhteyttä työnantajiin tai osallistumalla rekrytointitapahtumaan. Yrittäjälle voitaisiin hyväksyä esimerkiksi yhteydenotto työn teettäjään ja tarjouskilpailuun osallistuminen.

Lindströmin mukaan työnhakijaa tultaisiin uudistuksessa vastaan siten, että karensseja porrastettaisiin. Karensseilla tarkoitetaan seuraamuksia, jos työllistymissuunnitelmaa ei noudata.

Esityksen mukaan työnhakijalle voisi ensin antaa muistutuksen. Myöhemmin voitaisiin määrätä seuraamus eli karenssi ja jopa työssäolovelvoite.

– Sanktiojärjestelmä on tällainen anteeksiantava, ettei ensimmäisestä virheestä heti tule sanktiota, vaan vain muistutus, Lindström sanoi.

 

 

Esityksen valmistelussa on tunnistettu ministerin mukaan riski, että hakija saattaisi tehtailla työhakemuksia hänen kannaltaan epärealistiin työpaikkoihin.

– Viranomainen puuttuu siihen, ettei tule turhia hakemuksia eli jos on (esimerkiksi) ylipätevä tai kyvyt eivät riitä haettuun tehtävään, Lindström vakuutti.

Hänen mukaansa työnhausta raportoivia ihmisiä voitaisiin edelleen esimerkiksi haastatella.

Linjaukset on määrä lähettää lausuntokierrokselle tällä viikolla. Varsinainen esitys yritetään saada eduskuntaan syyskaudella. Uudistus on osaltaan sidoksissa sote- ja maakuntauudistukseen.

– On aika hankalaa viedä toista uudistusta eteenpäin, jos toinen ei mene eteenpäin. Nämä ovat kytköksissä, Lindström sanoi.

 

 

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n mielestä hallituksen nyt sorvaama ehdotus aktiivimalli kakkoseksi lisäisi byrokratiaa.

– Työttömyysturvaan tehtävät monimutkaistukset ja kontrollin lisääntyminen herättävät isoa huolta, samalla kun palvelujärjestelmä eli maakuntauudistus on vielä hyvin epämääräisessä vaiheessa, sanoi puheenjohtaja Jarkko Eloranta torstaina.

Lindströmin mielestä byrokratia pikemminkin vähenisi, ennen kaikkea verkkoasioinnin avulla. Hän vakuuttaa, että jatkossakin olisi kuitenkin tarjolla palvelua kasvokkain.

Ministeri ei torstaina osannut arvioida, millaisia työllisyys- tai kustannusvaikutuksia karenssiuudistuksella olisi.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä hallituksen ehdotus on esimerkki kehnosta lainvalmistelusta ja työttömyysturvajärjestelmän monimutkaistamisesta.

– Valtavalla kiireellä tehdään muutoksia, joiden vaikutusarvioita ei ole valmistelun aikana kyetty selvittämään edes tyydyttävästi, sanoi johtaja Katarina Murto.

Korkeakoulutettuja edustava Akava katsoo, että hallituksen esittelemä omatoimisen työnhaun malli on kehittynyt alkuperäisistä kaavailuista parempaan suuntaan. Akava pitää hyvänä, että esimerkiksi tapauskohtaista harkintaa ja joustavuutta on lisätty ja karenssijärjestelmää lievennetty.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut