Ihmiset ovat ahtaneet rojua ongelmaksi asti myös avaruuteen

Avaruudessa on tällä hetkellä tuhansia pieniä hallitsemattomia kappaleita, joihin ei saada enää yhteyttä, kertoo Helsingin yliopiston avaruusfysiikan professori Hannu Koskinen.

Pienet kappaleet palavat ilmakehään saapuessaan, mutta avaruusromun joukossa on myös suuria kappaleita, joiden osia päätyy Maahan asti.

– Esimerkiksi Euroopan avaruusjärjestön (Esa) linja-auton kokoiseen Envisat-ympäristösatelliittiin ei ole yhteyttä. Se on kuitenkin niin korkealla radalla, että se ei tule ilmakehään vielä pitkään aikaan, mutta se on todella iso törmäysriski muille avaruudessa oleville satelliiteille, Koskinen sanoo.

Viime yönä noin varttia yli kolme Suomen aikaa Maan ilmakehään saapui pois kiertoradaltaan ajautunut kiinalainen Tiangong-1-avaruusasema. Asemaan menetettiin yhteys vuonna 2016, eikä sen putoamista voitu hallita.

Tiangong-1 saapui ilmakehään eteläisen Tyynenmeren yllä ja paloi suurimmaksi osaksi Maan ilmakehään saapuessaan.

– Kappaleet tulevat niin suurella nopeudella, että ilmakehän kitka kuumentaa ne ja pienimmät kappaleet palavat kokonaan. Vähän suuremmat tipahtavat yleensä mereen, koska suurin osa maapallosta on veden peitossa, Koskinen kertoo.

 

 

Tiangong-1:n jäännösten putoamisseutu Tyynellämerellä on valtaosin asumatonta, sillä alueen saaret ovat enimmäkseen pieniä. Kiinan avaruushallinnon edustajat olivat epävarmoja avaruusaseman putoamisseudusta vielä juuri ennen putoamista. Ensin ilmoitettiin, että asema tulee näkyville Brasilian Sao Paulon yllä ennen iskeytymistä Atlantin valtamereen. Heti perään Kiinan viranomaiset korjasivat, että asema putoaa sittenkin Tyyneenmereen.

Koskisen mukaan putoamispaikan laskeminen on erittäin vaikeaa useasta syystä. Esimerkiksi Maan ilmakehän tiheys vaihtelee auringon aktiivisuudesta, mikä puolestaan vaikuttaa kappaleen putoamisnopeuteen. Toinen laskuja vaikeuttava syy on kitka, jonka vaikutusta pyörivään kappaleeseen on vaikeaa arvioida.

– Kolmas on se, että nopeus on niin suuri, että pienikin virhe arviossa siirtää törmäyspaikkaa hyvin paljon. Tiangong-1 kiersi maapallon 1,5 tunnissa ja oli mahdotonta laskea päivää aiemmin, että millä kierroksella se edes tulee alas.

Esan arvion mukaan kuluneiden 60 vuoden aikana Maahan on sinkoutunut hallitsemattomasti 6 000 suurta esinettä eikä yksikään ole aiheuttanut vaaraa ihmisille.

 

 

Koskisen mukaan avaruusromun vähentämisestä keskustellaan nykyään paljon. Törmäysriski alkaa olla iso esimerkiksi avaruusasemien käyttämässä reilun 400 kilometrin korkeudessa.

– Esimerkiksi jatkuvasti miehitetty kansainvälinen avaruusasema joutuu silloin tällöin väistelemään isompia kappaleita. Pari kertaa miehistö on laitettu kaiken varalta venäläisiin aluksiin, joilla sieltä on tarkoitus tulla pois, jos ohitus ei onnistuisikaan. Tämä on tapahtunut parin vuosikymmenen aikana pari kertaa, Koskinen sanoo.

– Jos kaksi isoa kappaletta törmäisi toisiinsa, tulee siitä paljon pientä romua ja koko seutu käy vaarallisemmaksi kaikille muille aluksille. Tämä romu alkaa ihan oikeasti olla avaruuslentoja lähivuosina piinaava ongelma.

Esimerkiksi vuonna 2009 romua syntyi runsaasti, kun toimiva amerikkalainen Iridium-puhelinsatelliitti ja käytöstä poistettu venäläinen sotilaallinen satelliitti törmäsivät toisiinsa.

Avaruustekniikkaan erikoistunut tiedetoimittaja Mikko Suominen huomauttaa, että avaruuden nopeuksissa pienetkin kappaleet voivat aiheuttaa mittavaa tuhoa. Esimerkiksi 400 kilometrissä pysyäkseen vauhdin tulee olla liki kahdeksan kilometriä sekunnissa.

– Parin sentin kappale voi puhkaista kansainvälisen avaruusaseman, jos se osuu pahaan paikkaan. Jopa maalihitunen voi olla tuolla nopeudella vaarallinen, jos se osuu avaruuskävelyllä olevaan astronauttiin.

 

 

Suomisen mukaan avaruusromun vähentäminen on jäänyt liikaa puheiden tasolle.

– Moni avaruustoimija ajattelee sitä jonkun toisen ongelmaksi. YK:n alaisuudessa pitäisi olla vielä paljon selvemmät säännöstöt siitä, miten romun kertymistä pitäisi ehkäistä.

Avaruudessa jo olevaa romua on lähes mahdotonta hakea pois, mutta uuden romun syntymistä voidaan estää.

– Seuraavan 5–10 vuoden kuluessa tästä tulee ongelma. Matalalla radalla on silloin 10–50-kertaisesti satelliitteja nykyiseen verrattuna. Niiden on erittäin tärkeää olla varustettu laitteilla, joilla ne saadaan sieltä pois, etteivät ne tuota enempää romua.

Lähteenä myös: AFP

Lue lisää aiheesta

Mainos: Savonia-ammattikorkeakoulu

Mainos: Savonia-ammattikorkeakoulu

Pohjoissavolaisia pienyrittäjiä koulutetaan verkkokaupan ja somen saloihin

Mainos: Savon Media

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut