Tuoreissa tohtoreissa enemmän naisia kuin miehiä – ero Itä-Suomessa maan keskiarvoa selvempi

Kuopiolaisella tutkijalla Maria Luojuksella on neljä tutkintoa. Juha Poutanen

Aulikki Elo

Itä-Suomen yliopistossa naiset tekevät enemmän tohtorintutkintoja kuin miehet. Heitä on väitöskirjan tekijöistä jo 60 prosenttia.

Ero naisten ja miesten tohtoriväitösmäärissä oli viime vuonna koko valtakunnan tarkastelussa on hieman pienempi: naisia 908 ja miehiä 841. Näin naisten osuus oli noin 52 prosenttia.

Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Harri Siiskonen arvioi, että naiset ovat tieteessä usein miehiä pitkäjänteisimpiä.

– He innostuvat tutkijan urasta herkemmin. Suhdelukua toki selittää myös yliopisto-opiskelijoiden ja tohtorikoulutettavien yleinen naisistuminen. Koulutusaloista vain tekniikan alalla miespuolisia tohtoreita valmistuu selvästi enemmän.

Opetusministeriön ja yliopistojen välisten tulossopimusten mukaan vuosina 2017–2020 Suomen yliopistojen tavoitteena on keskimäärin 1 680 uutta tohtorintutkintoa vuosittain. Viime vuonna tämä tavoite ylitettiin noin 70:llä.

Suomessa on jo noin 46 000 tohtoriksi väitellyttä.

Viime vuonna tohtoriksi valmistui 163 Itä-Suomen yliopiston opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittu tavoite oli 152. Kolmelta viime vuodelta laskettu tohtoritutkintomäärän keskiarvo on 167.

Väitteleminen tuo rahaa taloon. Siiskosen mukaan jokainen tohtoriksi valmistuva tuo ministeriön kautta valtion rahaa noin 85 000 euroa.

– Sillä on merkitystä niukkuuden aikana. Ennen kaikkea se tuo hyviä tutkijoita, mahdollisia tulevia professoreita ja tutkimusten ohjaajia. Näin saadaan laatua yliopistoomme myös jatkossa, jos henkilö jää taloon. Toki myös tutkimusrahan hankinnassa väitelleiden panos on merkittävä, Siiskonen selvittää.

Terveystieteissä eurooppalaista tutkimusrahaa on saatu perinteisesti eniten.

Ulkopuolinen rahoitus on merkittävä tulonlähde, sillä yliopistot joutuvat nykyisin tahkoamaan rahaa yritysten tavoin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön perusrahoitus on Itä-Suomen yliopiston budjetistakin enää runsaat 60 prosenttia. Loput koostuu korimaisesta ja kansainvälisestä, täydentävästä rahoituksesta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii painamaan väittelijöiden keski-ikää alemmas, vaikka yliopistojen kanssa tehtävissä tulossopimuksissa ei ikätavoitteita enää mainita.

Siiskonen on tyytyväinen tohtorikoulutusohjelmien tasoon. Itä-Suomen yliopistosta tohtoreiksi valmistuneiden miesten mediaani-ikä oli viime vuonna 35 ja naisten 37 vuotta.

– Keski-ikää nostaa se, että meillä on runsaasti myös kypsemmällä iällä väitteleviä ja pitkään työelämässä olleita ihmisiä, silloin tällöin myös eläkeläisiä. Heidänkin työnsä tieteen eteen on kuitenkin ihan yhtä arvokasta.

Väitelleiden keski-ikä on kuitenkin laskussa myös Itä-Suomessa, kun opiskelijavalinnoissa suositaan jatkossa entistä enemmän tuoreita ylioppilaita.

– Näin jatkokoulutusvaihe pääsee alkamaan usein 25 vuoden iässä. Jos tohtoriohjaus johtaa väitökseen neljässä vuodessa, on meillä jatkossa yhä enemmän alle 30-vuotiaita tohtoreita, Siiskonen laskee.

– Tiedekuntien tohtoritutkintotavoitteisiin suhteutettuna parhaiten menestyivät viime vuonna filosofinen sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Määrällisesti eniten tohtoreita valmistui terveystieteiden sekä luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnasta.

Itä-Suomen yliopistossa ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden määrän kasvu näkyy etenkin luonnon- ja metsätieteissä. Siellä valmistuneista tohtoreista puolet on jo ulkomaalaisia.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut