Avaruuden mullistava löytö on luultuakin oudompi: "Emme ole nähneet aiemmin mitään vastaavaa"

Viime elokuussa havaittu kahden neutronitähden törmäys hämmästyttää yhä tähtitieteilijöitä, sillä törmäyksen jälkihehku jatkaa vastoin odotuksia kirkastumistaan.

Tähtitieteilijät ovat seuranneet jälkihehkun voimistumista sekä radio- että röntgenteleskoopeilla.

– Yleensä nähdessämme lyhyen gammasädepurkauksen, siitä syntyvä suihku kirkastuu lyhyeksi aikaa, kunnes se hiipuu systeemin lakatessa lisäämästä energiaa ulosvirtaukseen. Nyt on kyse jostain erilaisesta, astrofyysikko Daryl Haggard McGillin yliopistosta selvittää.

Havainto viittaa siihen, että törmäyksen vapauttama gammasädepurkaus on aiemmin luultua monimutkaisempi tapahtuma.

– Emme ole nähneet aiemmin mitään vastaavaa, tutkija Melania Nynka McGillin yliopistosta toteaa.

Yksi tutkijoiden pohtima selitys ilmiölle voisi olla, että neutronitähtien törmäys laukaisi sädesuihkun, joka olisi kuumentanut ympärillä olleen kaasumaisen törmäysrojun, ja siten luonut suihkun ympärille kuuman "kotelon", joka on hehkunut muun muassa rötgensäteissä useiden kuukausien ajan.

Neutronitähtien törmäys nousi otsikoihin mullistavana löytönä viime syksynä, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun tutkijat onnistuivat havaitsemaan kahden neutronitähden törmäyksestä aiheutuneita painovoima- eli gravitaatioaaltoja sekä valoa eli sähkömagneettista säteilyä.

Juuri neutronitähtien törmäysten on oletettu vaikuttaneen perusteellisesti maailmankaikkeuden kemiaan. Useiden maailmankaikkeuden painavimpien aineiden uskotaan saaneen alkunsa vastaavista törmäyksistä. Tällaisten aineiden joukkoon kuuluvat muun muassa arvometalleina tunnetut kulta, plantina ja hopea.

Ilmiön olemassaolo oli ennustettu jo yli 30 vuotta sitten, mutta tutkijoiden elokuinen havainto oli ensimmäinen vahvistus siitä, että teoria kilonovaksi kutsutusta ilmiöstä pitää paikkansa. Havainnot osoittivat, että rautaa raskaampia alkuaineita muodostuu tällaisten äärimmäisen tiheiden kohteiden ydinreaktioissa, mikä tunnetaan r-prosessin nukleosynteesinä.

Tutkijat onnistuivat mittaamaan gravitaatioaaltotapahtuman säteilemän valon Euroopan Eteläisen Observatorion (ESO) teleskoopeilla Chilessä.

Löytö tehtiin painovoima-aaltoja havaitsevien LIGO ja Virgo -laitteistojen avulla.

Gravitaatioaallot antavat tähtitieteilijöille uusia välineitä maailmankaikkeuden ja sen synnyn tutkimiseen.

Tähtitiede perustui pitkään valon havaitsemiseen. Gravitaatioaaltoja havaittiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2015, ja sen jälkeen havaintoja on tehty kolme kertaa ennen viime syksynä julkistettua löytöä. Aiemmat havaitut painovoima-aallot ovat syntyneet kahden mustan aukon yhdistyessä toisiinsa.

Gravitaatioaallot vahvistivat lopullisesti Albert Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian paikkansapitävyyden. Gravitaatioaallot leviävät valon nopeudella täyttäen maailmankaikkeuden, ja niiden avulla pystytään esimerkiksi saamaan entistä enemmän tietoa mustista aukoista eli kuolleista tähdistä.

Lähde: McGillin yliopisto

Suomessa asiasta uutisoi Tähdet ja avaruus

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut