Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Käräjäoikeus korotti Anneli Auerin korvauksia reilulla 20 000 eurolla

Varsinais-Suomen käräjäoikeus korotti vuonna 2015 miehensä murhaan syyttömäksi todetun Anneli Auerin kärsimyskorvausta reilulla 20 000 eurolla. Oikeuden mukaan Auerille tuli korvata myös hänen menettämänsä koevapaus, vankilomat ja hänen poliisivankilassa istumansa aika.

Käräjäoikeuden mukaan myös poliisivankilassa vietetystä noin kahden kuukauden tutkintavankeusajasta tuli maksaa korvausta muun muassa siksi, että tutkintavankilan pienen betonikopin olot olivat puutteelliset, eikä Auerilla ollut edes kunnollista ulkoilumahdollisuutta.

Kokonaiskorvaussumma nousee reiluun 510 000 euroon. Näin ollen Auerin vaatimat noin 2,5 miljoonan lisäkorvaukset jäivät häneltä saamatta. Samalla käräjäoikeus velvoitti Auerin maksamaan valtiolle korvausta oikeudenkäyntikuluista reilut 17 000 euroa.

Murhajutun jatkuessa Auer tuomittiin vankilaan muun muassa lapsiin kohdistuneista törkeistä seksuaalirikoksista. Auer on suorittanut tuomion, mutta haki siihen purkua korkeimmasta oikeudesta. Korkein oikeus hylkäsi purkuhakemuksen toissa vuonna.

Oikeus korotti korvauksia, sillä seksuaalirikostuomiotaan vankilassa suorittanut Auer olisi oikeuden mukaan voinut päästä koevapauteen ilman murhasyytteitä.

 

 

Valtiokonttori ei ole tehnyt vielä päätöstä siitä, aikooko se viedä asian eteenpäin seuraavaan oikeusasteeseen. Valtion asianajaja Kimmo Kariola kertoo, että rahan takia valtio ei ainakaan jatka prosessia.

– Tässä pitää miettiä, onko näistä syytä hakea ennakkoratkaisua vastaisuuden varalle. Käydään varmaan keskustelua siitä, onko lain tulkintakysymyksenä tarvetta viedä tätä eteenpäin, Kariola sanoo.

Hän pitää käräjäratkaisua odotettuna.

– Korvauksia korotettiin sellaisten seikkojen perusteella, joita ei edes esitetty silloin kun meiltä alun perin korvausta vaadittiin. Laki ei myöskään sano näistä suoraan mitään, vaan kyse oli lain tulkinnasta, Kariola kertoo.

Aiemmin Valtiokonttori korvasi Auerille yhteensä lähes 490 000 euroa 611 päivältä, jotka tämä vietti vankeudessa ennen hovioikeuden vapauttavaa päätöstä. Summasta 57 000 euroa oli korvausta tulojen vähentymisestä. Oikeus katsoi korvauksen riittäväksi tältä osin.

Auer itse vaati lisäkorvauksia vankeusajasta reilun 2,1 miljoonan euron edestä ja tulojen menetyksestä lisäkorvauksia vajaan 350 000 euron edestä. Hän perusteli korvausvaatimustaan muun muassa asian saamalla laajalla julkisuudella ja sillä, että hänen lapsensa ovat alkaneet pitää häntä rikollisena. Valtio piti korvausvaatimusta perusteettomana.

Jo Valtiokonttorin aiemmin Auerille maksama noin 800 euron päiväkorvaus syyttömänä vankilassa istumisesta on Valtiokonttorin mukaan lähes seitsenkertainen nykyiseen normaaliin käytäntöön nähden. Valtiokonttorista kerrotaan, että normaali kärsimyskorvaus on noin 120 euroa päivältä.

 

 

Auerin mies surmattiin perheen kotona joulukuussa 2006. Auer vangittiin murhasta epäiltynä vasta noin kolme vuotta myöhemmin.

Käräjäoikeus tuomitsi Auerin elinkautiseen vankeuteen loppuvuodesta 2010, mutta kesällä 2011 hovioikeus katsoi Auerin syyttömäksi. Korkein oikeus palautti murhajutun uudestaan käräjille uusien todisteiden takia.

Toisellakin kierroksella Auer tuomittiin käräjillä ja katsottiin syyttömäksi hovissa. Korkein oikeus ei antanut syyttäjille enää valituslupaa, ja Auerista tuli virallisesti syytön joulukuussa 2015.

 

 

Valtiokonttorin lakiasiainpäällikön Pekka Syrjäsen mukaan korvausten laskemiseen ei ole mitään matemaattista yhtälöä.

– Tavanomaisia korottavia tekijöitä ovat vapaudenmenetyksen kesto, epäillyn teon törkeys, henkilön nuori ikä tai jos voi osoittaa vapaudenmenetyksen aiheuttaneen selkeitä terveyshaittoja.

Rikosnimikkeen törkeys vaikuttaa korottavasti sen takia, että odotettavissa olevan pitkän tuomion on katsottu lisäävän sellissä istuvan kärsimystä.

– Yksi korottava tekijä voi olla, jos henkilö on ammatissa, jonka harjoittamiselle syyttömänä istumisesta voi olla haittaa. Jos esimerkiksi kirjanpitäjä on epäiltynä ja vangittuna talousrikoksista syyttömänä, voi hänen työllistymisensä jatkossa olla vaikeaa vaikka hän on ollutkin syytön, Syrjänen kertoo.