Nuorilla miehillä menee työelämässä heikommin kuin samanikäisillä naisilla tai edellisillä miessukupolvilla samassa iässä.
Suomen Pankin mukaan nuoret miehet ovat vuoden 2008 taantuman jälkeen päässeet työelämään huonommin kuin nuoret naiset. Lisäksi 1980-luvulla syntyneiden miesten työllisyys on heikompaa kuin aiemmin syntyneiden ikäluokkien samassa iässä.
– Nuorissa miehissä on aiempaa enemmän niitä, jotka ovat kokonaan pudonneet työmarkkinoiden ulkopuolelle eli ovat syrjäytymisvaarassa tai syrjäytyvät, sanoo Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti.
Matalan koulutuksen töiden kato
Tutkija Ilari Ilmakunnas Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että syy eroon naisten ja miesten välillä löytyy koulutuksesta.
– Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu suuremmalta osalta miehiä kuin naisia.
Ilmakunnaksen käsityksen mukaan tämä on yhteydessä koulupudokkuuteen, joka on yleisempää miehillä.
– Kun puhutaan nuorten aikuisten miesten syrjäytymisestä tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisestä, kannattaa katsoa vuosiin ennen täysi-ikäisyyttä.
Sen lisäksi, että koulutus jää naisia useammin miehillä puuttumaan, työpaikkojen väheneminen esimerkiksi teollisuudessa on kohdistunut erityisesti miehiin, Ilmakunnas lisää.
– Kun työmarkkinoilta on samaan aikaan kadonnut työpaikkoja, joissa on ollut kysyntää myös matalasti koulutetuille työntekijöille, se heijastuu sukupuolieroina.
Ilmakunnaksen mukaan matalan koulutuksen työpaikkojen väheneminen on trendi ja näkyy Suomen lisäksi muissa maissa.
– Työvoima on ollut toistaiseksi vuosi vuodelta keskimäärin koulutetumpaa.
Niiden, jotka eivät hanki koulutusta, mahdollisuudet ovat aiempaa heikommat.
Osa porskuttaa - toiset kärvistelevät
Tilastot kertovat nuorten miesten tilanteesta vain keskimäärin. Ryhmää ei pidä ajatella yhtenäisenä vaan päinvastoin.
– Tutkimuksissa on osoitettu, että nuorilla, jotka ovat kerran päässeet työelämään ja menee kohtuullisen hyvin, tilanne on keskimäärin parempi kuin aikaisemmilla sukupolvilla, mutta siellä on myös entistä isompi joukko, joka on vaarassa syrjäytyä, Mäki-Fränti sanoo.
Ilmakunnas pitää ammatilliseen koulutukseen kohdistuneiden säästöjen laajuutta huolestuttavana. Hänen mukaansa tämä kehitys pitää pysäyttää, jos syrjäytymisongelma halutaan ratkaista.
– Lisäksi palveluiden pitää olla moninaisempia ja ne pitäisi räätälöidä henkilökohtaisemmin, sillä nuorilla on hyvin moninaisia lähtökohtia.
Syrjäytyminen on vakava uhka
OECD:n selvityksen mukaan yli viidennes suomalaisista 20–24-vuotiaista miehistä on työttömänä eikä osallistu koulutukseen. Nuorten osuus on noussut vuodesta 2011 lähtien.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) arvioi alkuvuonna, että Suomessa on liki 79 000 parhaassa työiässä olevaa miestä, jotka ovat pudonneet työelämästä ilmeisesti pysyvästi. Analyysin mukaan työelämästä pudonneiden miesten osuus on viime vuosikymmeninä kasvanut noin 7,4 prosenttiin työikäisten miesten määrästä.
Lokakuussa julkaistussa sisäministeriön sisäisen turvallisuuden strategiassa todettiin, että syrjäytyminen on keskeisin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle.