Korkein oikeus linjasi: Anabolisten steroidien vaarallisuus otettava huomioon tuomioissa

Dopingaineita myydään etenin tabletteina ja ampulleina. Moniin aineista liittyy merkittäviä terveysriskejä kuten sydäntautien ja aivohalvauksen riski. Yliannoksina pitkäaikainen anabolisten steroidien käyttö nostaa ennenaikaisen kuoleman riskin lähes viisinkertaiseksi. Tulli

Asta Tenhunen

Dopingaineiden salakuljetuksesta ja kaupasta annettavissa rangaistuksissa tulee ottaa huomioon aineiden vaarallisuus sekä määrä.

Esimerkiksi anaboliset steroidit ja testosteronivalmisteet ovat lääketieteellisiltä riskeiltään huomattavasti vaarallisempia kuin esimerkiksi kasvuhormonit.

Aineiden määrän laskeminen tulee tehdä aineen keskimääräisestä käytöstä eli laskemalla, kuinka moneen keskimääräiseen käyttöjaksoon dopingaineet riittäisivät.

Yhden käyttöjakson pituus on tyypillisesti neljä kuukautta, josta noin kaksi kuukautta on aktiivista dopingaineiden käyttöä ja kaksi kuukautta sitä seuraavaa taukojaksoa.

Korkein oikeus antoi Suomessa ensimmäisen ennakkopäätöksen rangaistuksen mittaamisesta törkeässä dopingrikoksessa. Vastaavaa ennakkoratkaisua ei ole annettu Suomessa koskaan aiemmin.

Tähän asti rangaistuskäytäntö dopingrikoksissa on ollut hyvin epäyhtenäinen, mutta nyt kaikkien tuomioistuinten odotetaan noudattavan KKO:n ennakkopäätöstä.

Korkein oikeus päätyi ennakkoratkaisussaan siihen, että seitsemän kuukauden aikana huomattavan määrän dopingaineita Suomeen tuoneet ja levittäneet lahtelaiset bodarit, nainen ja mies, tulisi tuomita törkeistä dopingrikoksista ja muita pienemmistä rikoksista toinen noin viiden vuoden ja toinen noin neljän vuoden ja neljän kuukauden  ehdottomaan vankeuteen.

Syyttäjä oli vaatinut naiselle vähintään kuuden vuoden vankeutta ja miehelle viittä vuotta. Mies puolestaan oli vaatinut tuomionsa alentamisesta ehdolliseksi.

KKO päätyi kuitenkin vielä alentamaan rangaistuksia sen vuoksi, että molemmat olivat auttaneet rikostensa selvittämisessä viranomaisia ja antaneet tullille tutkinnan aikansa käyttöön muun muassa sähköpostinsa ja tietokoneensa tiedostot.

Tutkinnan auttamisen vuoksi päätekijänä ollut nainen tuomittiin lopulta neljäksi vuodeksi vankeuteen ja apuna ollut mies kolmeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen.

Käytännössä rangaistukset jäivät samaan, johon jo Helsingin käräjäoikeus oli tuominnut kaksikon pääteltyään, että dopingrikostuomioiden tulisi olla huumerikostuomioita alempia.

Niinpä käräjäoikeus oli laskenut, että tuomio dopingaineista olisi noin kaksi kolmasosaa siitä, miten hasiksen maahantuonnista ja levityksestä rangaistaan. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomioita.

Korkein oikeus otti valitukset käsittelyynsä, jotta Suomeen annetaan ensimmäinen ennakkopäätös perusteluineen törkeiden dopingrikosten rangaistusten mittaamisesta.

KKO pohti, että törkeiden dopingrikosten rangaistusasteikko on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta. Kuitenkin rikosten määrä voi korottaa maksimirangaistusta kolmella vuodella eli enimmäisrangaistus useasta törkeästä dopingrikoksesta on seitsemän vuotta vankeutta.

KKO:n mukaan dopingrangaistuksiin ei ole muodostunut yhtenäistä käytäntöä, koska törkeitä rikoksia on tuomittavana niin vähän. Törkeistä dopingrikoksista annetaan Suomessa vuosittain vain noin kymmenen rangaistusta.

Keskimäärin rangaistukset ovat olleet yhdeksän kuukautta ehdollista vankeutta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää olennaisena mittarina, koska dopingaineiden määrät ja laatu vaihtelevat erittäin paljon eri tapauksissa.

Tilastojen sijaan KKO kehotti kiinnittämään huomiota siihen, mitä aineen laatu ja määrä kertovat rikoksen vahingollisuudesta ja vaarallisuudesta.

Käyttöannoksia ei lasketa henkilöiden itsensä kertomista käyttömääristä, vaan asiantuntijalausuntojen pohjalta.

Nyt tuomitussa tapauksessa kaksikko oli tuonut Suomeen muun muassa yli 500 käyttöannosta anabolista steroideja ja toista ainetta tabletteina sekä anabolista steroidia ja testosteronia noin 665 käyttöannosta ampulleina. Lisäksi kaksi oli tuonut maahan tai levittänyt myös erilaisia lääkeaineita luvatta.

Oikeuden mukaan maahantuonti oli kuitenkin keskittynyt määriltään juuri vaarallisimpiin dopingaineisiin ja sitä oli tehty täysin taloudellisen voiton saamiseksi.

Kaksikko oli kerännyt listoja tilattavista tuotteista ostajilta ja he olivat maahantuonnin lisäksi osallistuneet tuotteiden levittämiseen.

Aineita oli tuotu Suomeen autolla Latviasta, Virosta ja Romaniasta sekä tilattu postitse ulkomailta. Kaikkiaan käyttöannoksia olisi ollut yhdelle käyttäjälle noin 950 vuodeksi. Aineet levitettiin kuntosalien bodareiden ja muiden aktiivivälittäjien kautta ympäri Suomen.

Toiminta oli jatkunut niin kauan, että tulli oli puuttunut asiaan ja takavarikoinut viimeisimmät tilatut dopingaine-erät.

Koska nainen oli ollut toiminnan alkuunpanija ja hankkinut muun muassa kontakti ulkomaisiin dopingaineiden toimittajiin ja tehnyt tilaukset, hänet katsottiin päätekijäksi, joka sai kaksikosta kovemman tuomion.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut