Rekkakuski nukkuu lyhimpiä yöunia

Nukkuminen ja unen palauttavuus vaihtelee ammattien välillä. Joustamaton työ verottaa yöunta.

Yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Martti Ronkainen kertoo, että rekkojen kehittyessä myös tilaa ohjaamossa nukkumiseen on enemmän. Parhaat unet saa kuitenkin omassa sängyssä. Tapio Hartikainen

Innimari Hyvärinen

– Olisipa tänä aamuna mieli tehnyt kääntää kylkeä ja vetää peittoa korville, tuumaa kuopiolainen yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Martti Ronkainen.

Ronkaiselle lepo ja uni ovat erityisen tärkeitä. Tien päällä ajatuksen täytyy pysyä terävänä, ja kuormat pitää purkaa rivakasti. Arkea rytmittävät lakisääteiset lepo- ja ajoajat. Työsuojeluvaltuutettunakin toimiva Ronkainen tietää, että kuljettajakollegat pitävät lepoaikoja arvossa.

– Tauoilla pitää muistaa ajatella itseään ja vapaapäivinä nukkua kunnolla.

Työpäivän päätteeksi uni ei meinaa tulla heti.

– Kun iltakuudelta pääsee kotiin, olisi hyvä olla kahdeksalta unessa, että jaksaa taas nousta puoli neljältä ja lähteä viideksi töihin. Kaksikin tuntia tuosta ajasta voi jäädä puuttumaan.

Myös unen laatu vaihtelee. Etenkin työpäivää edeltävä yö on välillä hankala.

– Se on sellaista koiranunta ensimmäiset ja viimeiset tunnit, vaikka työasiat eivät mielessä pyörisikään. Uskon, että kahdesta kolmeen tuntia on sellaista hyvää, sikeää unta.

Hyvinvointianalyysejä muun muassa työhyvinvoinnin parantamiseen tarjoavan Firstbeat-yrityksen tekemistä kartoituksista selviää, että unen kesto ja unen palautumisen määrä vaihtelee merkittävästi ammattiryhmien välillä. Vähiten nukkuvat prosessi- ja kuljetustyöntekijät, esimerkiksi rekkakuskit. He myös palautuvat unen aikana huonoiten.

Palvelu- ja myyntityöntekijät taas ovat ilmoittaneet nukkuvansa pisimpiä unia. Eniten ja vähiten nukkuvien unen pituudessa on eroa noin puoli tuntia.

Palvelu- ja myyntityöntekijät sekä toiseksi eniten nukkuvat toimisto- ja asiakaspalvelussa työskentelevät eivät kuitenkaan palaudu parhaiten.

Eniten palauttavaa unta nukkuvat asiantuntijatehtävissä työskentelevät. Sitä kertyy yli 40 minuuttia enemmän kuin prosessi- ja kuljetustyöntekijöille.

– Fyysistä työtä tekevät kertovat nukkuvansa lyhimpiä yöunia, kiteyttää Firstbeatin tutkimusjohtaja Tero Myllymäki.

Ammattien välisiä eroja on analysoitu noin 40 000 henkilön mittaustietojen, kuten uniaikojen ja unen riittävyyden tunteen perusteella. Mitattuja öitä tarkastelu kattaa yli 120 000. Tarkastelussa vertailtavien henkilöiden määrä ammattiryhmien välillä kuitenkin vaihtelee.

Unilääkäri ja -tutkija Henri Tuomilehto on myös havainnut unimäärien eroja ammattien välillä.

– Puoli tuntia voi olla terveyden kannalta elintärkeä unen määrässä, hän huomauttaa.

Tuomilehdon mukaan vuorotyö asettaa haasteita nukkumiseen ja palautumiseen.

– Työn joustavuus vaikuttaa. Jos työaika on liukuva, oman elämän säätely on helpompaa kuin esimerkiksi paljon yövuoroja tehdessä. Päivällä häiriötekijöitä on enemmän, eikä malteta nukkua.

Tuomilehto toteaa, että omat arviot yöunien pituuksista ovat karkeita.

– Varsinainen uniaika on usein lyhyempi kuin ajattelemme. Nukumme kaikkiaan liian vähän.

Firstbeat-sykevälimittausten perusteella keskimäärin 60 prosenttia suomalaisten unesta on palauttavaa.

Tero Myllymäen mukaan tyytymättömyyttä unen riittävyyteen on havaittavissa Firstbeatin aineistossa paljon. Ammattien välillä täysin tai osittain samaa mieltä oman unen riittävyydestä olevien osuus vaihtelee 47:stä 60 prosenttiin.

Martti Ronkaisen havainto ammattien välisistä unimäärien eroista yllättää. Univaje ei rekkakuskien kahvitaukokeskusteluissa pyöri.

– Tähän hommaan rutinoituu, eikä sitä tule ajateltuakaan.

Ronkainen on huomannut, että uni tulee paremmin, kun töiden jälkeen jaksaa lähteä lenkille.

– Työpäiviin sisältyy niin paljon kävelyä, että tympäiseehän se joskus lähteä taas liikkeelle. Kun kehtaa lähteä, niin on se monta kertaa avittanut unen saantiin. Talvisin olen käynyt lumikenkäilemässä.

Sydämen sykeväli kertoo palautumisesta

Firstbeatin hyvinvointikartoituksiin käytettävä syketeknologia mittaa stressiä, palautumista ja liikunnan vaikutuksia.

Sydämen sykevälien muutokset antavat tietoa stressin ja kehon palautumisen hetkistä.

Yleisimmin analyysi tehdään kolme vuorokautta kestävän mittauksen perusteella.

Tietoa hyvinvoinnista on kertynyt yritykselle tähän mennessä yhteensä yli 250 000 henkilöltä.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut