Yhä useampi nuori hallitsee ahdistusoireita beetasalpaajilla – Tiinan sydän hakkasi jopa kouluruokalassa

Jedi-koiran kanssa touhuaminen on helpottanut Tiina Vartiaista hallitsemaan ahdistusta. Aake Roininen

Sonja Parkkinen

Kuopiolainen Tiina Vartiainen oli aloittanut yläasteen, kun oireet ensimmäisen kerran iskivät. Opettajan pyytäessä lukemaan ääneen tai esittämään jotain luokan edessä sydän hakkasi lujaa, rinnasta puristi ja kädet tärisivät, mikä hermostutti vain lisää. Sosiaaliset tilanteet jännittivät, ja Vartiainen eristäytyi niin, ettei hän käynyt edes koulun ruokalassa. Todennäköisesti koulukiusaaminen laukaisi oireet.

15-vuotiaana Vartiainen hakeutui lääkärille, joka diagnosoi paniikki- ja ahdistuneisuushäiriön. Aluksi määrättiin mielialalääkettä, mutta sen vaikutuksesta Vartiainen nukahti pulpetin päälle. Jäljelle jäi beetasalpaaja propranololi. Parin vuoden ajan Vartiainen nappasi tabletin aamulla ennen kouluun lähtöä, sillä kiusaajien takia koulussa ahdisti eniten.

– Beetasalpaaja helpotti myös henkisesti, koska purkki oli aina mukana. Jos tiesin, että seuraavalla tunnilla on esitelmä, otin tabletin jo etukäteen.

Vartiainen ei ole ikäluokassaan ainoa. Nuoret ja nuoret aikuiset käyttävät huomattavasti enemmän beetasalpaaja propranololia kuin aiemmin. Kasvua on 91,3 prosenttia 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhdeksän vuoden aikana. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2008 peruskorvausta propranololi-valmisteista sai noin 2 800 nuorta, kun taas viime vuonna 5 400 nuorta.

Beetasalpaajista propranololia käytetään nuorilla vain helpottamaan ahdistuksen ja jännityksen aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten sydämentykytystä, rinnanpuristusta, käsien vapinaa ja hengenahdistusta. Vaikutus kestää muutaman tunnin, eikä lääke aiheuta riippuvuutta. Beetasalpaajat hidastavat sydämen sykenopeutta ja vähentävät adrenaliinin eritystä. Yleisimmin beetasalpaajat tunnetaan sydänsairauksien hoidossa, mutta ne ovat nuorilla harvinaisia.

Propranololin käytön taustalla on todennäköisesti useita eri tekijöitä. Osalla lääkkeen käyttäjistä sydänoireet liittyvät diagnosoituun ahdistus- tai paniikkihäiriöön, johon propranololia käytetään lähinnä aluksi helpottamaan kohtauksia. Osalla käyttäjistä kyse on satunnaisesta oireilusta, jonka aiheuttajana on usein esiintymisjännitys, ahdistus työkiireestä tai koestressi esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista. Ahdistus- ja paniikkihäiriö eroaa näistä muun muassa siten, että toistuvat paniikkikohtaukset rajoittavat elämää ja oireita esiintyy useita yhtä aikaa.

Useat lääketieteen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kasvu johtuu ahdistusoireilun tehokkaammasta hoidosta. Nuoret myös hakevat apua aiempaa nopeammin ja puhuvat ongelmista avoimemmin.

Ilmiö on osin myös kansainvälinen. Pari vuotta sitten Daily Mail -lehti uutisoi, että paikallisten terveysviranomaisten tilastojen mukaan propranololireseptit lisääntyivät Isossa-Britanniassa vuodessa seitsemällä prosentilla koko väestöllä. Jutussa haastateltiin nuoria naisia, joilla työ ja sosiaaliset tilanteet aiheuttivat ahdistusta.

Suomessa suurin vuosittainen kasvu nuorilla aikuisilla oli liki 19 prosenttia vuosina 2013–2014. Vaikka myös monet miehet käyttävät propranololia, Suomessa naiset pitävät enemmistöä tilastoissa noin 64 prosentilla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan Suomessa ei ole tarkkaa tutkimusta siitä, ovatko nuorten mielenterveysongelmat lisääntyneet. Tähän asti tietoa on saatu lähinnä kouluterveyden kyselytutkimuksista.

– Voi olla, että oireilu on lisääntynyt, mutta se on eri asia kuin diagnosoitu häiriö tai sairaus.

Partosen mielestä Suomessa olisi tarpeen tehdä kyselyjä tarkempaa, väestötasoista tutkimusta nuorten mielenterveysongelmista. Suunnitelmia sellaisesta on ollut, mutta rahaa toteutukseen ei ole saatu valtiolta tai säätiöistä.

Asiantuntijat arvioivat, että nuoret aikuiset kokevat aiempaa enemmän vaatimuksia ja painetta niin itseltään kuin yhteiskunnalta, mikä usein johtaa liialliseen stressiin ja ahdistukseen.

– Nuorilla aikuisilla on kovat paineet koti- ja työelämässä. Ehkä keski-ikäisillä paineet näkyvät rytmihäiriöinä, mutta nuorilla paniikkihäiriöinä, pohtii yleislääketieteen erikoislääkäri Pia Tervonen Kuopion Mehiläisestä.

Nyt 19-vuotias Vartiainen sai ahdistuksen hallintaansa terapian ja beetasalpaajien avulla, joten lääkitys jätettiin lopulta pois. Vartiainen on halunnut viedä itseään pois mukavuusalueelta, jotta ahdistus ei hallitsisi elämää. Sosiaalisista pelkoa on helpottanut toiminta ammattikoulun esittelijänä ja pelitapahtumien järjestäjänä.

Tänä keväänä Vartiainen valmistui ammattikoulusta datanomiksi ja haki ammattikorkeakouluun opiskelemaan ensihoitajaksi. Jos keväällä ei nappaa, hän aikoo syksyllä hakea lisäksi kätilöksi tai sosionomiksi.

– Ihan hyvin, jos miettii, etten vielä muutama vuosi sitten uskaltanut puhua edes ääneen, Vartiainen kertoo hymyillen.

Beetasalpaaja on yhä tarvittaessa käytössä, mutta myös musiikki, hengitysharjoitukset ja lenkkeily helpottavat oloa.

"Ennen vuodenvaihdetta sain kohtauksia, joissa henkeä ahdisti, sydän hakkasi enkä saanut unta. Keväällä ne pahenivat, kun stressasin rahatilanteesta, kesätöiden hakemisesta sekä ihmissuhteista ja koulusta. Lääkäri ehdotti beetasalpaajaa, ja olin kaveriltakin kuullut lääkkeen auttaneen. Lääkärissä tuntui, ettei oireiden syihin haluttu puuttua, vaikka olisin halunnut keskustella. En ehtinyt kauaa käyttää lääkettä, koska oireet helpottivat kesän alkaessa."

Nainen, 22

"Vuosi sitten diagnosoitiin ahdistuneisuushäiriö, ja sain propranololilääkkeen. Saan masennuksen ja unettomuuden takia muutakin lääkitystä ja terapiaa, jonka avulla olen oppinut rentoutusharjoituksia. En usko, että pelkät lääkkeet auttavat, mutta ne vievät pahimman kärjen."

Nainen, 20

"Sain ahdistuneisuushäiriödiagnoosit pari vuotta sitten. Propranololia käytin, kun olin autokoulussa. Autolla ajaessa oireet korostuivat, koska en kokenut hallitsevani tilannetta itse. Kävin inssissä kolme kertaa, ja pääsin vikalla läpi osin lääkkeen ansiosta. Sain kortin vuosi sitten. Käytän edelleen lääkettä, mutta vain ajaessa. Psykiatri, jolla kävin muutenkin, keskusteli asiasta ennen kuin kirjoitti reseptin."

Nainen, 24

"Olen aina ollut ujo jännittäjä. 20-vuotiaana hain apua esiintymisjännitykseen. Lääkärin vastaanotolla hoitotavaksi valittiin hyvin nopeasti ja yksioikoisesti beetasalpaaja. Henkisellä puolella kärsin edelleen sosiaalisesta ahdistuksesta, joten osallistuin yliopistolla järjestetylle jännittäjäkurssille. Siirtyessäni työelämään kärsin taas voimakkaasta ahdistuksesta. Lääkäri ei pitänyt tilannettani niin vakavana, vaan hänen mielestään asiasta jutteleminen riittää. Tuntui, että vastaanotolla olisi pitänyt murtua täysin, jotta olisi saanut kunnollista apua.

Nainen, 27

"16-vuotiaana aloin saada paniikkikohtauksia bussissa tai muuten ihmisten ilmoilla. En silloin osannut lääkärille kertoa ahdistuksesta, vaan kaunistelin asiaa. Sain beetasalpaajia täysi-ikäisenä, ja lisäksi kävin nuorten mielenterveysvastaanotolla. Jos tiedän, että lähden Matkukseen, otan tabletin valmiiksi. Tutuissani on muitakin, jotka ovat käyttäneet beetasalpaajia. Osalla on esiintymisjännitystä, osalla koe- tai työstressiä sekä yleistä ahdistusta."

Nainen, 22

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut