Professori: Sosiaaliset syyt sudenkaatoluvan perusteena ehkä määritelty löyhästi

Ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta pohtii, onko Suomen susiasetuksen valmistelussa otettu asianmukaisesti huomioon EU:n luontodirektiivi ja sitä koskeva oikeuskäytäntö.

– Sosiaaliset syyt ovat direktiivissä olemassa, mutta sovelletaanko poikkeuslupaharkinnassa direktiiviä asianmukaisesti? On mahdollista, että Suomessa direktiivin kriteerejä käytetään liian väljästi, hän puntaroi.

Sosiaaliset syyt kaatoluvan perusteena on muotoiltu luontodirektiivissä näin: ”kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt”.

Ylitarkastaja Jussi Laanikari maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa, että sosiaalisten syiden määrittely on otettu muistioon suoraan EU:n luontodirektiivistä ja unionin suurpetoja koskevista tulkintaohjeista.

– Emme ole lähteneet määrittelemään sitä sen laajemmin kuin komissio itse on määritellyt. Sekä sosiaalista että kannanhoidollista perustetta voidaan käyttää paikallisten asukkaiden sietokyvyn kasvattamiseen suhteessa suurpetoihin.

Laanikari toteaa, että viimekädessä Suomen tulkinnan pätevyys mitataan oikeuskäsittelyissä. Määttä ennakoi, että luonnonsuojelujärjestöt saattavat viedä asiaa tuomioistuinten punnittavaksi.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut