Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lappi ja sauna ovat henkireikiä uudelle Savonmuan Hilimalle

Tuntuu oikeastaan aika hienolta, sanoo Kuopio Tanssii ja Soin toiminnanjohtaja Anna Pitkänen. Hänet on juuri valittu 46. Savonmuan Hilimaksi.

– Näen, että tämän päivän Hiliman pitää olla avoin ja kansainvälinen moniosaaja. Pitää olla small talkia ja huumorintajua, että osaa sukkuloida kansainvälisissä ympyröissä, Pitkänen tuumaa.

Hilima-puoli on siis hoidossa. Entäpä savolaisuus?

– Olen sataprosenttinen savolainen. Jos joku haluaa nähdä savolaisen, niin minä olen, sanoo Pieksän kylässä Muuruvedellä vuonna 1957 syntynyt Pitkänen.

Pieksältä Pitkänen muutti 19-vuotiaana Helsinkiin. Sieltä matka jatkui Jyväskylään opiskelemaan yhteiskuntatieteitä, kunnes tie toi vuonna 1983 Pitkäsen takaisin Savoon, nyt Kuopioon.

Kuopio Tanssii ja Soita Pitkänen on johtanut jo 20 vuoden ajan. Sitä ennen hän työskenteli Kuopion Kauppakamarissa kymmenen vuotta asiamiehenä ja messupäällikkönä. Vuodet Tanssii ja Soissa eivät ole olleet mitenkään helppoja, mutta päätöstään Pitkänen ei kadu.

– 99,9 prosenttia mahdollisista muista työpaikoista jää pitkälti jälkeen. Tämä on raakaa ja kovaa työtä, mutta sisältö koostuu sellaisista asioista, jotka ovat todella mielenkiintoisia, Pitkänen sanoo.

– Lisäbonuksena on mahdollisuus kohdata valtavia taiteen persoonia ympäri maailmaa.

Välillä Pitkänen reissaa maailmalla useamman kerran kuukaudessa, välillä hän pysyttelee pitkiä aikoja Kuopiossa. Puhelinliikenne ja kirjeenvaihto maailmalle eivät kuitenkaan pysähdy hetkeksikään.

– Käytän työssä englantia varmaan enemmän kuin suomea. Niin paljon kuin aika ja resurssit antavat periksi, käydään ulkomailla. Se on välttämättömyys, että pystytään rakentamaan verkostoja ja vertaamaan sitä, missä me menemme ja mitä maailmalla tapahtuu.

Erityisen ylpeä Pitkänen on siitä, että Tanssiviikon organisaatio on hioutunut hänen alaisuudessaan entistä toimivammaksi.

– Ohjelmisto on rakentunut entistä kovatasoisemmaksi, ja koko organisaatio on entistä ammattitaitoisempaa. Näistä asioista olen hyvin onnellinen ja voin sanoa, että olen todella ylpeä.

Tekee Pitkänen paljon muutakin kuin johtaa Tanssii ja Soita. Hän on rotareiden Huomenklubin jäsen, ja on toiminut myös sen presidenttinä. Pitkänen on myös käväissyt keskustan kansanedustajaehdokkaana vuoden 2003 vaaleissa, mutta sen hän kuittaa lyhyesti.

– Kun houkuteltiin, lähdin mukaan, mutta en ole ollut politiikassa. Olen kokenut, että minun on helpompi tehdä tätä työtä, kun portit ovat auki joka suuntaan.

Hiljattain Pitkänen on liittynyt Hiltulanlahden Marttoihin. Hänen äitinsä oli yli 30 vuotta Marttojen puheenjohtajana, joten toiminta on tuttua.

– Sehän on äärimmäisen suositeltavaa, koska se on sitä varsinaista yhteisöllistä toimintaa, naapureihin tutustumista ja hyvässä vapaa-ajanhengessä yhdessä toimimista. Sitä pitäisi olla entistä enemmän.

Mutta se tärkein, suorastaan hengissä pitävä voima, on Pitkäselle ollut Lappi, jonka hän löysi 1970–80-lukujen taitteessa. Mikään ei Pitkäsen mukaan lataa akkuja niin kuin tuntureilla vaeltelu tai hiihtäminen.

Lähelle Lapin vaikutuksia pääsee vain sauna.

– Saunan lämmittäminen, saunominen ja järvessä pulahtaminen ovat niitä voimaantumisen lähteitä.

Pitkänen ei juuri seurannut tanssia ennen nykyistä työtään. Mutta kovaksi lavatanssijaksi hän tunnustautuu: nuorena tanssit veivät Halssille, Maaningan kasinolle ja Kaavin Iloharjulle.

Nykyään tanssi on Pitkäselle intohimo.

– Mitä enemmän olen katsonut tanssia, sitä enemmän pystyn ja haluan katsoa sitä. Se on ihanaa. Kun menen lomalle ulkomaille, katson ensimmäiseksi, mitä tanssiesityksiä menee missäkin.

Savon Sanomien miestoimittajien jakama tunnustus. Alkuperäinen idea oli nostaa joka vuosi yksi nainen esikuvaksi muille siitä, että Savostakin voi ponnistaa, kun osaa, tahtoo ja jaksaa.

Jaettu vuodesta 1970.

Tämän vuoden perusteluissa todetaan muun muassa, että Anna Pitkäsen kaudella Kuopio Tanssii ja Soi on vakuuttanut sekä taiteellisella tasollaan että lähentymisellään kohti suurta yleisöä. Pitkäseltä löytyy lisäksi vankkaa taloudellista osaamista sekä suunnittelun ja organisoimisen taitoja, joita tapahtuman onnistumiseen tarvitaan.

Edellisvuosien palkitut: Kati Partanen (2015), Kerttu Niskanen (2014), Lilja Kellberg (2013), Merja Rehn (2012), Minna Kettunen (2011) ja Sirpa Kähkönen (2010).