Alain Claude Sulzer: Täydellinen tarjoilija

Alain Claude Sulzer: Täydellinen tarjoilija. Suom. Olli Sarrivaara. Lurra Editions 2016. 256 s.

Sveitsiläiseltä Alain Claude Sulzerilta (s. 1953) hiljakkoin suomennettu romaani Täydellinen tarjoilija on kiinnostava draama.

Päähenkilö Erneste toimii tarjoilijana vuoristohotellissa ennen toisen maailmansodan syttymistä. Elämä pyörii pitkälti työn ympärillä, kunnes areenalle astuu viehättävä nuorimies Jakob, jonka Erneste ottaa siipiensä suojaan luotsatakseen tämän ammatin saloihin. Ja ottaapa lakanoihinsa myös – huonetovereita kun ovat, se käy mutkattomasti ja kenenkään ulkopuolisen huomaamatta.

Sveitsissä homoseksuaalisuus oli rangaistava teko vuoteen 1942 saakka, mikä luo kertomukseen lisäjännitteen. Kirjailijaa selvästikin kiinnostaa luvallisen ja luvattoman rajapinta, eikä yksikään rakkaustarina liene täydellinen ilman kolmannen pyörän ilmaantumista näyttämölle.

Kyseessä ei kuitenkaan ole aivan perinteinen kolmiodraama, vaan paljon monisyisempi kertomus.

Tarina kehittyy tasaista tahtia vuoristohotellissa ja Ernesten pään sisällä. Täydellisen tarjoilijan ihanne käy lukijalle selväksi, siksi tinkimättömästi ystävykset työnsä tekevät. Mutta onko täydellinen tarjoilija myös täydellinen rakastettu? Vai olisiko rakastaminen sittenkin syytä pitää vain fyysisellä tasolla lataamatta siihen sen syvällisempiä odotuksia?

Täydellisen tarjoilijan voi mieltää kertomukseksi muurahaisesta ja heinäsirkasta. Uurastaminen voi tuottaa tyydytystä, vaikka siinä voi jäädä yksin. Mutta onko huolettoman ja kevytmielisen heinäsirkan elämä yhtään sen parempaa? Yllättävä käänne teoksen loppupuolella saa lukijan pohtimaan, onko mikään sellaista, miltä näyttää. Nautintoa tavoitellessaan ihminen voi joutua maksamaan siitä kovan hinnan.

Miesten välisestä rakkaudesta ei ole kirjoitettu tai ainakaan suomennettu liian montaa kirjaa. Sulzer osaa mennä hahmojensa nahkoihin, ja hän kuvaa uskottavasti jokaista miestä, jotka ovat tarinan keskiössä. Myös kieli on kaunista. Tekee mieli sanoa, että Täydellinen tarjoilija on vanhaa kunnon proosaa, tarpeeksi verkkaistakin.

Ainoa harmi on, ettei suomentaja ole viimeistellyt työtään riittävän huolellisesti. Suomennoksen alkupuolelle tulee helposti kankeaa tai virheellistä ilmaisua.

Usein suomennostyössä käy niin, että alun joutuu kääntämään uudelleen, kun on päässyt kunnolla sisään kirjailijan kieleen ja tunnelmaan. Se olisi kannattanut tässäkin tapauksessa. Näin olisi ehkä vältytty muutamilta hullunkurisilta kömmähdyksiltä, kuten: ”Astuessaan ulos kapakasta kylmä aamu kietoutui hänen ympärilleen.”

Sulzer on palkittu Hermann Hesse -palkinnolla 2009, enkä ihmettele sitä. Kirjailija osaa asiansa. Rax Rinnekankaan fallistinen kansi tukee tarinan ajatusta.

Anuirmeli Sallamo-Lavi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.