Aamunavaus käänsi katseen kuvataiteilijasta muusikoksi - nyt Kalevi Kiviniemi on kartoittanut vuosia urkujen sointia

Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi pitää itseään erityisesti ranskalaisen musiikin tulkkina. Kuva Pariisista Saint-Sulpicen kirkosta. Kari Kiviniemi

Iikka Taavitsainen

Jos haluaa kuulla anekdootteja erikoisista uruista, kannattaa asiaa tiedustella urkuri Kalevi Kiviniemeltä. Kiviniemi nimittäin on kohdannut monenlaisia soittimia maailman suurimmista uruista maailman vanhimpiin soittokelpoisiin urkuihin ja bambu-uruista baaritiskin päälle rakennettuihin urkuihin.

Siis mihin?

– Eräs miljonääri rakennutti urut toimistotilaansa baaritiskin päälle. Siellä on tavallisten pillien lisäksi muun muassa harmonikka, Schimmel-piano ja laaja kellopeli. Melkoinen ihmevekotin, Saksan Gröbenzellissä sijaitsevassa toimistokeskuksessa soitinta testannut Kiviniemi sanoo.

Erilaisten urkujen kartoittamisen voi sanoa olevan Kiviniemelle missio. Hän on vuosien ajan kiertänyt soittamassa ympäri maailmaa erilaisilla uruilla, ja näiden kohtaamisten seurauksena on syntynyt myös 19-osainen OrganEra-sarja, jonka kaksi viimeistä levyä julkaistaan vielä tämän vuoden puolella.

Koska harvat ihmiset pääsevät kuulemaan erikoisia urkuja itse, Kiviniemi tuo urut ihmisten kuultavaksi.

– Uruissa on valtavan laaja sointien kirjo. Tämän sarjan idea on esitellä erityisesti urkujen eri värejä, sitä soittimen rikkautta. Urut ovat äänimaailmaltaan kosmoksen kokoinen soitin.

On Kiviniemellä toinenkin missio. Sellainen, joka saa hänet saapumaan Pariisin Notre Damen jylhän salin jälkeen pienelle savolaiselle paikkakunnalle. Urkuri nimittäin uskoo, että taiteen saatavuus ei saa olla kiinni paikkakunnan koosta tai kuuntelijan iästä.

Pielavedellä Kiviniemi tekee sunnuntaina kirkkokonsertin ja maanantaina kaikille avoimen koululaiskonsertin.

– On tärkeää tarjota taidetta jokaiseen suuntaan, Kiviniemi sanoo.

– Eivät kaikki löydä taiteesta kipinää, mutta haluan antaa mahdollisimman monelle siihen mahdollisuuden.

Kiviniemi itse innostui uruista lukiolaisena kuultuaan aamunavauksessa ranskalaisen Charles-Marie Widorin Toccata-levytyksen. Kuvataiteisiin kallellaan ollut ja Ateneumista haaveillut poika käänsi nopeasti kelkkansa.

– Lainasin opettajaltani levyn ja kuuntelin sen puhki. Ensimmäiset omat kappaleet syntyivät parin viikon päästä.

Lopullinen varmistus musiikista omana johtotähtenä syntyi, kun Kiviniemi esiintyi Jorma Hynnisen konsertissa.

– Jorma tuli kotikuntaani Jalasjärvelle esiintymään. Kun hän avasi suunsa, minun maailmankuvani muuttui. Jos suuri tähti pystyy avaruudessa muuttamaan valon kulkusuuntaa, niin samalla tavalla taide voi kääntää ihmisen suuntaa.

Monelle nykykuulijalle urut tarkoittavat kirkossa virsien säestykseen käytettyä soitinta. Kiviniemi huomauttaa, että tällainen ajatus antaa instrumentista turhan yksioikoisen kuvan. Esimerkiksi 2000 vuotta vanhoista mosaiikeista on nähtävissä, kuinka kammella veivattavia urkuja on käytetty gladiaattoritaisteluissa soittimina. Lisäksi urkuja on käytetty niin tanssiaissoittimina kuin mykkäelokuvien säestäjänä – noin muutamia käyttötapoja mainiten.

– Uruille on tehty kaikkea ja niin paljon, ettei yksi ihminen ennätä soittaa edes päärepertuaaria. Pelkästään nuotteja on säilynyt 1100-luvulta tähän päivään. Minullakin on kotona kymmeniä tuhansia sivuja, joita olen soittanut ja tutkinut. Ja se on vain raapaisu.

Urut eivät ole kaikista mahdollisista instrumenteista populaarein soitin. Kiviniemi on mielissään siitä, että Suomessa on tulossa uusi huima sukupolvi urkureita.

– Pétur Sakari tekee jo mittavaa uraa, ja myös Jimi Järvinen sekä Joel Vartiainen pelastavat urkureiden tulevaisuuden. On hienoa, että nuoret uskaltavat kulkea tätä polkua.

Kiviniemi toivoo, että tulevaisuudessa useammat nykysäveltäjät tarttuisivat urkujen mahdollisuuksiin.

– Aulis Sallisen kanssa olen tehnyt yhteistyötä, ja Kalevi Ahon urkusinfonia on yksi hienoimmista ikinä. Toisaalta kuopiolainen Sakari Mononen sävelsi paljon hienoa musiikkia, joka on vielä levyttämättä. Siinä olisi jollekin, vaikka Jan Lehtolalle, yksi alueen aarrearkku tarkasteltavaksi.

Urut ovat siitä erikoinen soitin, että instrumentin luonne määrää, millaista ohjelmistoa niillä kannattaa soittaa, sanoo Kiviniemi.

– Vanhat urut soivat eri tavalla kuin uudet, isot eri tavalla kuin pienet. Jokainen on oma yksilönsä ja omassa ympäristössään, maailmaa ahkerasti kiertävä urkutaiteilija kertoo.

Joskus urut vaikuttavat soittajan fyysiseenkin olemukseen. Esimerkiksi Sveitsin Sionissa ovat maailman vanhimmat soittokelpoiset urut, joiden vanhimmat osat ovat 1300-luvulta.

– Ihmiset olivat tuolloin nykyistä pienempiä. Kun yritin soittaa, jalkani ottavat seinään. Koskettimisto on sen verran ahdas, että en käytä ollenkaan peukaloita soittaessa.

Kiviniemi muistuttaakin, että urkurin on ymmärrettävä sekä urkujen rakentajaa että soittotilan akustiikkaa. Vasta sitten mukaan tuodaan oma tekniikka – eikä sekään ole vielä riittävästi.

– Taidon lisäksi tarvitaan tunne, sydän. Uruilla kuulee liian usein soitettavan kuivahkoa musiikkia. Persoonallinen ote ja vaisto määrittävät taiteen, Kiviniemi sanoo.

Kiviniemen syksyyn kuuluu yli 50 konserttia. Kotimaassa häntä kuullaan kuluvan syksyn aikana muun muassa Tampere Filharmonian solistina sekä Lapuan Urkufestivaalilla. Ulkomailla odottavat esimerkiksi kutsut urkumaratoniin Saksan Bonniin, jossa Kiviniemi esiintyy yhdessä nimekkäiden Pariisin Notre Dame -urkureiden kanssa, kutsu kansainvälisen urkukilpailun tuomaristoon Ranskan Strasbourgiin sekä levytyskutsu Kanadaan.

Sitä ennen Pielaveden kirkossa soivat maailmankuulut Toccatat sunnuntaina kello 19 alkavassa konsertissa. Kiviniemi lupaa, että jokainen tunnistaa ohjelmistosta ainakin yhden teoksen.

– J.S. Bachin 19-vuotiaana tekemä Toccata ja fuuga d-molli on yksi maailman kuuluisimmista urkuteoksista. Konsertissa kuullaan myös muun muassa ranskalaisten Léon Boëllmannin ja Eugènen Gigout’n Toccatat sekä Aulis Sallisen viime vuonna säveltämä teos, eli jotakin vanhaa ja jotakin uutta. Lisäksi ohjelmassa on muutama yllätys, Kiviniemi lupaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut