Perinteinen mätäkuu alkaa lauantaina

Koira muuttui käännöksissä mädäksi, mutta loppukesän kuumassa kosteudessa ruoka voi tosiaan pilaantua.

Loppukesästä on mätäkuun aikaisiin haavoihin tarjolla kansanperinnettä myös haavan hoidossa: piharatamon sanotaan auttavan pikku haavoihin. Kautto Jaana

Timo Riistaniemi

Monien maiden - myös Suomen - kansanperinteessä mätäkuuksi kutsuttiin heinäkuun 23. päivän ja elokuun 23. päivän välistä aikaa.

– Mätäkuun alkuhetken määrää Auringon liike eläinradalla: mätäkuu alkaa, kun Aurinko siirtyy Kravun merkistä Jalopeuran (Leijonan) merkkiin, ja se päättyy, kun Aurinko siirtyy Jalopeuran merkistä Neitsyen merkkiin, filosofian maisteri Onerva Ollila Helsingin yliopiston almanakkatoimistosta kirjoittaa blogissaan.

– Mätäkuu on laajalti Euroopassa tunnettu ajanjakso heinä–elokuussa, jota Suomen ja Ruotsin ulkopuolella kutsutaan nimellä koirakuu tai koiranpäivät. Taivaalle nousee ajanjakson alun tietämillä kirkas tähti Sirius, vanhalta nimeltään Koira, Iso Koira tai Orionin koira. Etelä-Euroopassa Koira-tähden nousua seurattiin tarkoin, sillä se tarkoitti kuivuuden ja luonnon lakastumisen alkua, Ollila kertoo.

– Nimityksessä lienee alun perin ollut kyse käännösvirheestä. Muinaisessa Mesopotamiassa tämä kesän kuumin aika tunnettiin koirakuun tai koiranpäivien nimellä, koska tuohon aikaan Sirius eli Koirantähti alkaa näkyä Välimeren maissa aamuisin ennen auringonnousua. Saksassa ajankohdasta otettiin käyttöön sana Rodenmonat, kaskeamiskuu. Tanskassa se käännettiin virheellisesti muotoon råddenmåned (mätäkuu), mistä käsite sitten levisi Ruotsiin ja Suomeen. Uskomuksen mukaan ajankohdan kuumuus ja kosteus saa elintarvikkeet pilaantumaan ja haavat tulehtumaan tavallista helpommin, joten sinänsä virheellinen nimitys mätäkuu onkin ollut kohtalaisen osuva, Kielitohtori-sivusto puolestaan kertoo.

Toinenkin versio käännösvirheestä on:

– On arveltu, että ruotsalainen nimitys rötmånad ja suomalainen mätäkuu olisivat käännösvirheen tulosta: tällöin koiranpäivien vanhan alasaksalaisen nimen rodendage alkuosan rode, koira, olisi sekoittunut tanskan kielen mätää tarkoittavaan roden-sanaan. Tämän teorian mukaan merkitys ’mätä’ siirtyi ruotsin kieleen ja edelleen suomeen. Suomessakin on tosin paikoin tavattu nimitystä koirakuu, eikä rodendage-sanaan perustuva selitys ole kiistaton, Ollila myöntää.

Oli miten oli, loppukesän kuumuus ja kosteus voivat aiheuttaa ongelmia.

– Bakteereista johtuvat ruokamyrkytykset yleistyvät loppukesästä. Samaan aikaan mätäkuu elää käsitteenä myös ihan omaa elämäänsä, myöntää Ruotsin elintarvikeviraston mikrobiologi Mats Lindblad Ruotsin radion Sisuradiolle.

– Mätäkuuhun on liittynyt Suomessa monenlaisia uskomuksia. Osa niistä peilaa ajanjakson nimeä: mätäkuussa on uskottu kaiken pilaantuvan helposti. Mätäkuussa tulevat haavat ja muut vammat eivät parane, vaan märkivät ja leviävät. Eläimiä ei saa teurastaa, koska ”lihat tulevat matoihin”, kuten Kankaanpäässä sanottiin. Leipää ei kannata leipoa, koska se homehtuu nopeasti. Rakennuspuita ei saa ottaa, koska niistä rakennettava talo ei kestä, Onerva Ollila kuvailee.

– Toiset kansanperinteen uskomukset liittyvät luonnon kuolemiseen ja lakastumiseen muuten kuin mätänemisen kautta. Jos luonnossa ryhdytään mätäkuulla vääränlaisiin toimiin, voidaan saada aikaan joko toivottua tai ei-toivottua kuolemaa: Mätäkuussa ei saisi hakata kaskea, koska silloin se ei verso. Ruista ei saa kylvää, koska mätäkuussa kylvetystä rukiista ei tule mitään. Samoin monivuotiset kasvit eivät menesty, jos ne pannaan maahan mätäkuussa, Ollila kuvailee.

– Toisaalta pajukkojen raivaus viljelysmailta kannattaa ajoittaa mätäkuun viimeiselle torstaille tai perjantaille, koska silloin ne lakkaavat kokonaan kasvamasta. Maan kyntäminen on mätäkuulle sopiva työ, koska silloin maa pysyy möyheänä eivätkä rikkaruohot lähde kasvamaan. Myös kaislikko pitää niittää järvestä mätäkuulla, koska silloin se ei kasva uudestaan ja väylä pysyy avoimena, Ollila jatkaa.

– Mätäkuun alun sää määrää sen, minkälainen sää vallitsee koko loppukuun. Tyrväällä sanottiin: ”Kun mätäkuun ensimmäisenä päivänä sataa, sataa koko mätäkuun ajan.” On myös uskottu, että mätäkuun sää on joko polttavan kuuma tai hyvin sateinen: ”Mätäkuu poudalla palaa tai sateella valaa.” Vanajasta merkityn muistiinpanon mukaan mätäkuu on säätilojen suhteen heinäkuun vastakohta: kun heinäkuussa on poutia, niin kyllä mätäkuussa sataa, Onerva Ollila kuvailee.

Kaiken lisäksi mätäkuun ajankohdastakin ollaan jo kahta mieltä.

– Nykyään mätäkuun aikana pidetään ajankohtaa 6.7.–17.8., Kielitohtori sanoo.

Lähde: Sveriges Radio, Sisuradio

Kielitohtori

Helsingin yliopiston almanakkatoimisto

Webcal.fi

 

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut