Peruskorjaus: Lapinlahden Taidemuseo ja Eemil Halosen museo yhdistyvät Taidemuseo Eemiliksi -video

Peruskorjaus: Lapinlahden Taidemuseo ja Eemil Halosen museo yhdistyvät Taidemuseo Eemiliksi.

Lapinlahden taidemuseon laajennus ja peruskorjaus on harjannostajaisvaiheessa. Rakennus luovutetaan toukokuun lopussa. Pirjo Nenola

Pirjo Nenola

Lapinlahden taidemuseon peruskorjaus on ollut korjausasteeltaan äärimmäisen korkea. Purkuvaiheessa vastaavana mestarina toiminut Teemu Thil Lemminkäinen Talo Oy:stä kertoo, että jäljelle jäi vain vanha kantavaa runko. Seuraava aste olisi ollut purkaminen ja uuden rakentaminen tilalle.

– Kaikki pinnat menivät uusiksi, vain lattialaatoitus on säilytetty vanhasta, Thil jatkaa esitelleessään Halosten Museosäätiön omistamaa rakennusta harjannostajaispäivänä keskiviikkona.

Rakennuksen laajennus ja peruskorjaus valmistuvat toukokuun loppuun mennessä puolitoistavuotisen urakoinnin jälkeen. Tuolloin Lapinlahden taidemuseo ja Eemil Halosen museo yhdistyvät saman katon alla Taidemuseo Eemiliksi. Yleisölle tila avautuu tammi–helmikuussa 2017 osana Suomi 100 -juhlavuotta.

Edellisen kerran taidemuseota on Lapinlahdella korjattu 1990-luvulla, mutta korjausten jälkeenkin tapahtui vuosittain kattovuotoja, jotka aiheuttivat sisäilma- ja kosteusongelmia. Vuonna 2013 tehdyn kuntotutkimuksen perusteella säätiön hallitus aloitti taidemuseon peruskorjaus- ja laajennushankkeen. Työt alkoivat viime heinäkuussa.

– Kaikkia suunnitelmia pohdittiin. Laajennusosa- ja korjausinvestointimalliin päädyttiin, koska rakennuksessa oli perinteikkyyttä, huomauttaa kunnanjohtaja Marko Korhonen.

Lapinlahden kunta on toiminut hankkeen rakennuttajana yhdessä Halosten Museosäätiön kanssa.

Korhonen huomauttaa, että Lapinlahden kunta lähti mukaan peruskorjausta ja uudisosaa rahoittamaan, koska opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi rakentamiskustannuksiin avustusta 900 000 euroa, mikä oli yksi sen merkittävimmistä avustuksista vuonna 2015, ja Olvi-säätiö 500 000 euroa, mikä taas on sen toiseksi suurin avustus kautta aikojen. Kunta varautui korkeintaan 1,9 miljoonan kustannuserään, mutta tällä tietoa kunnan osuudeksi jää 1,1 miljoonaa euroa, kun kokonaiskustannukseksi tullee 2,4 miljoonaa euroa.

– Vaikka rakennus on kärsinyt, tämä on ollut pidetty tila ja täällä on järjestetty näyttelyiden lisäksi myös pienimuotoisia konsertteja. Olisi ollut sääli lyödä tämä maahan, Korhonen kiteyttää.

– Lopputulos on äärimmäisen hyvä! Pääsemme nyt isommin esittelemään Halosten tuotantoa. Tämä on kansallisesti merkittävä instituutio.

Museon johtaja Riitta Marin toteaa, että luovutuksen jälkeen kesäkuun alussa alkaa museoväen varsinainen työ. Uudistuneeseen rakennukseen aletaan siirtää väistötiloista Halosten Museosäätiön taidekokoelmaa, kirjastoa ja arkistoa sekä toimistoa. Samalla aletaan miettiä toimintamalleja. Alkuun pääsee myös kuvanveistäjä Eemil Halosen (1875–1950) kipsiveistosten konservointiprosessi.

Halosten Museosäätiön toiminnan ja kokoelmien perustana on Lapinlahden Kotiseutuyhdistykselle 1960-luvulla lahjoitettu Eemil Halosen veistoskokoelma, jonka yhdistys lahjoitti edelleen museosäätiölle vuonna 1972.

Tänä päivänä kuvanveistäjän lesken, rouva Alli Halosen lahjoittamaan ja edelleen täydentyvään Eemil Halosen kokoelmaan kuuluu arviolta 550 kipsiteosta sekä kipsi- ja saviluonnoksia.

Taidemuseon yläkerta muuttuu siten, että sinne tulevat esille osa Halosen kipsiveistoksista sekä noin kolme kertaa vuodessa vaihtuvat näyttelyt. Aiemmin puutteellisissa säilytysiloissa olleiden kipsiveistosten säilytystila tulee uudisosaan, samoin IV-huone. Yläkertaan tulee lisäksi kirjasto- ja kokoustila.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.