Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Mitä tuo mies höpöttää, mietti Johanna Rusanen-Kartano saadessaan uransa parhaan ohjeen Plácido Domingolta

Tarpeellinen pettymys. Näin voisi kuvailla Johanna Rusanen-Kartanon osallistumista vuonna 2000 Plácido Domingon kehittämään Operalia-laulukilpailuun. Suurista odotuksista huolimatta kuopiolaislähtöinen laulaja ei päässyt alkueriä pidemmälle.

Odotuksissa ei tosin ollut sekään, että Domingo itse lähestyi nuorta sopraanoa.

– Hän sanoi kauniisti, että olisi väärin päästää minut pidemmälle kilpailussa tai ottaa minua mukaan kiertueelle, koska minulla on erityinen ja harvinainen ääni, jota pitää vielä rakentaa rauhassa hyvän opettajan kanssa, Rusanen-Kartano muistelee.

– Mietin, että mitä tuo mies höpöttää. Oli hirveä palo päästä tekemään kaikkea.

Eihän Johanna Rusanen-Kartano (s.1971) ollut tuolloin aloittelija. Takana oli jo voitto Timo Mustakallio -laulukilpailusta vuodelta 1995 ja jaettu voitto Lappeenrannan laulukilpailusta vuotta myöhemmin. Oopperaroolejakin oli taustalla.

Mutta Rusanen-Kartano noudatti kokeneen kollegansa ohjeita. Stipendiaatti Berlinin Deutche Operassa oli päättymässä ja Rusanen-Kartano palasi Suomeen. Alkoi pitkäaikainen yhteistyö Irina Gavrilovicin kanssa.

Vuosia kestänyt kypsyttely kannatti. Vähitellen äänessä olleet lukot aukesivat, ja dramaattinen sopraano on alkoi saada rooleja, joista oli haaveillut pitkään. Jos 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen oli hiljaisempaa aikaa, 2010-luku toi Rusanen-Kartanon jälleen valokeilaan.

– Ääni ei enää vie minua vaan minä vien ääntä, Rusanen-Kartano summaa harjoittelun tulosta.

– Tai kuten Jaakko Ryhänen neuvoi: pitää laulaa koroilla, ei pääomalla.

Eräänlainen kruunu kaikelle on Suomen kansallisoopperan viime viikolla tekemä julkistus: suomalaisvoimin esitetään Richard Wagnerin Nibelungin sormus -oopperasarja, jonka naispääosassa eli Brünnhildana nähdään Rusanen-Kartano. Se on työ, josta laulaja on haaveillut pitkään.

Ensimmäisenä ensi-iltaan tulee Reininkulta syksyllä 2019. Sitä seuraavat Valkyyria keväällä 2020, Siegfried syksyllä 2020 ja Jumalten tuho keväällä 2021.

Rusanen-Kartanon esittämä Brünnhilde on mukana sarjan kolmessa viimeisessä oopperassa keskeisessä roolissa, mikä tarkoittaa hurjaa määrää osattavia nuotteja ja sanoja.

– Olen huono opettelemaan pöytälaatikkoon, joten en ole aikaisemmin aktiivisesti harjoitellut Brünnhilden roolia tai edes osia siitä. Tarvitsen aina varmuuden, että saan tehdä roolin, ennen kuin alan treenata sitä, Rusanen-Kartano kertoo.

Valkyyrian ensi-ilta on neljän vuoden päästä, mutta laulaja aloittaa valmistautumisen työhön jo syksyllä. Rusanen-Kartano huomauttaa, että kolmen oopperan roolit pitää olla valmiina Valkyyrian alkaessa, sillä ensi-illat ovat puolen vuoden välein.

– Ja nämä ovat sen verran ison mittaluokan juttuja, ettei niiden harjoittelua voi jättää parin kuukauden varaan. Olen joihinkin produktioihin hypännyt vain parin viikon varoitusajalla, ja se ei ole kivaa.

Vertailun vuoksi toukokuun puolivälissä ensi-iltansa saavaa Tristan ja Isolde -oopperan Isolden-roolia varten Rusanen-Kartano harjoitteli kaksi vuotta.

– Harjoittelu ei ollut sataprosenttista, sillä samaan aikaan harjoittelin ja esitin muun muassa Toscaa ja Turandotia.

Wagnerin oopperaan valmistautuminen on Rusanen-Kartanon mukaan kuin maratonille valmistautumista. Tarvitaan aikaa, että kroppa oppii.

– Pitää tehdä riittävän monta toistoa, mutta laulaakaan ei voi äärettömästi. Tehokkaan harjoittelun ja levon tasapainon löytäminen on tärkeää, Rusanen-kartano sanoo.

Ennen treenien aloittamista pitää olla myös riittävä valmius urakkaan. Jos laulaja ei ole kasvanut omaan ääneensä, monituntinen urakka on mahdottomuus.

Tämä on myös asia, josta Rusanen-Kartano käy puhumassa laulunopiskelijoille.

– Tunnistan sen valtavan innon päästä tekemään juttuja. Mutta ennen isoja rooleja pitää olla pohjatyö tehty. Pelkkä into ja lahjakkuus eivät riitä.

Rusanen-Kartano on tästä esimerkki. Kun riittävän harjoittelun jälkeen oma ja kestävä ääni löytyi, on kiehtovia roolipyyntöjä tullut vauhdilla ulkomaita myöten.

Muun muassa pikavauhdilla Theatro Municipal de São Pauloon viime syksynä tehty Ortrudin rooli on jo poikinut uusintakutsun Brasiliaan.

– Nyt ymmärrän, mitä herra Domingo tarkoitti. Ja hän oli oikeassa.