Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Ortodoksien suurin juhla on pääsiäinen, johon valmistaudutaan koristelemalla munia

Ortodoksien suurin juhla on pääsiäinen, johon valmistaudutaan koristelemalla munia.

Miten yksi muna voikin olla kaikki, oikeastaan koko elämä. Se on luomisen, hedelmällisyyden ja kasvun symboli. Koristeltu pääsiäismuna kuvastaa uuden elämän syntymisen ihmettä, iloa ja riemua, onhan pääsiäinen ilon ja kiitoksen juhla.

Ison asian äärelle on kerääntynyt kymmenen naista talvisena viikonloppuna Iisalmessa. Naisia siksi, että munanmaalaus kuuluu perinteisesti naisille. Miehiä ei ole näissä hommissa nähty.

Aamuyhdeksältä alkanut pääsiäismunien maalauskurssi on edennyt yhdeltä iltapäivällä siihen, että rautalankapidikkeissä roikkuu kymmenia punaisia kananmunia kuivumassa ja odottamassa koristelua.

Ne ovat samanlaisia kuin vanhan kristillisen perimätiedon mukaan Magdalan Marian antama lahja Rooman keisari Tiberiukselle. Jeesuksen lähipiiriin kuulunut Maria oli todistamassa Jeesuksen ylösnousemusta ja meni Kristuksen taivaaseenastumisen jälkeen Roomaan julistamaan ilosanomaa ylösnousemuksesta.

Siihen aikaan oli tapana viedä hallitsijalle lahjoja. Maria oli köyhä, joten hän vei kananmunan ja sanoi: ”Kristus nousi kuolleista”. Mariasta tuli ensimmäisen pääsiäistervehdyksen esittäjä ja kristillisen pääsiäismunasymboliikan selittäjä.

Punainen väri muistuttaa Kristuksen vuodattamasta verestä.

Nykyisin ortodoksit antavat punaisia munia toisilleen lahjoiksi pääsiäisenä, ja seurakunta lahjoittaa pääsiäismunat pääsiäisyön palvelukseen osallistuneille. Niitä kokoonnutaan maalaamaan yhdessä pääsiäisviikolla.

Taidot ja kuviot siirtyvät äidiltä tyttärille. Perheillä voi olla omia suosikkitekniikoita tai koristekuvioita pääsiäismunien maalaamisessa.

– Munien maalaaminen ja koristelu sopivat erityisen hyvin paastonaikaan. Tässä kaikki ei aina mene kuten itse haluaa. Tämä vaatii kärsivällisyyttä, Terttu Ottavainen toteaa.

Sitä kysytään melkein heti, kun Lea Rajalalta putoaa pohjavärjätty muna lattialle ja särkyy.

– Ei haittaa, kyllä näitä riittää, hän toteaa.

Mutta hetken päästä häneltä tippuu onnettoman töytäisyn vuoksi toinenkin muna, lähes valmiiksi koristeltu.

– Ei se mitään. Aloitan uuden, hän sanoo tyynenä.

Iisalmen ortodoksisen seurakunnan käsityöpiirin järjestämällä munien maalauskurssilla opetti savonlinnalainen Tuula Ahonen. Hän on eläkkeellä sisustussuunnitelun opettajan työstä ja harrastaa ikonimaalausta niin vakavasti, että on pitänyt omia näyttelyitä.

Pääsiäismunien maalaamisessa häntä kiehtoo luovuus.

– Ikonimaalaus on sidottu teologiasta ja traditiosta peräisin oleviin sääntöihin. Se ei ole omien mielikuvien kuvausta. Pääsiäismunien maalaus on hyvää vastapainoa, koska siinä on vapaus luoda omaa, Ahonen sanoo.

Hän neuvoo kurssilaisille Tsekistä lähtöisin olevaa olkikoristelua. Muna maalataan punaiseksi munatemperavärillä. Sen jälkeen se suihkutetaan lakalla ja koristellaan oljilla, jotka on liotettu, halkaisu ja silitetty auki.

Oljen sisäpinnalla oleva nilakerros raaputetaan kirurginveitsellä pois, jolloin jäljellä jää kullankeltainen ja taipuisa olkiliuska. Siitä leikataan palasia esimerkiksi tähtikuvioihin. Liimaa levitetään coctail-tikulla ja palat nostetaan paikoilleen pinseteillä.

Kauniissa munissa ei säästellä aikaa eikä vaivaa.

Pääsiäismuna voi olla tehty puusta, lasista, posliinista, styroksista, paperimassasta tai kivestä. Se voi olla myös linnunmuna.

Koristeltuja munia annetaan lahjaksi ja somistetaan omaa kotia. Niitä ripustetaan esimerkiksi kodin ikoninurkkaan tai pääsiäispajuun eli sisälle tuotuun oksaan.

Pääsiäismunat ovat monelle harrastus ja keräilykohde.

Pääsiäismunien maalausperinne on vahvin slaavilaisessa maailmassa. Tyypillisiä koristeita ovat kasvikuviot ja ornamentit.

Suomessa munia värjättiin sipulinkuorilla ja punajuuren mehulla 1800-luvulla. Kuvallinen koristelu on värjäämistä myöhäisempi tapa 1920–1930-luvuilta.