Mittakuha venyi viidellä sentillä

Kuhan kalastajien pitää muistaa, että saaliiksi otettavien kuhien alamitta on kasvanut viidellä sentillä. Harrastajakalastajan pyytämän kuhan on oltava vähintään 42-senttinen, jotta sitä ei tarvitse päästää takaisin kasvamaan.

Alamittaa nostettiin uudessa kalastuslaissa. Kuha on sekä kaupallisten kalastajien että harrastajien arvostama saalis, joten uusista pykälistä on erilaisia mielipiteitä.

Päätoimisesti ammatikseen kalastavat saivat siirtymäajan. He saavat pyytää alueesta riippuen vielä kolme vuotta 40 sentin tai vanhan 37 sentin alamitalla. Sen jälkeenkin ammattilaiset saavat paikoin, kuten Saaristomerellä, kalastaa 40 sentin alamitalla.

– Siirtymäaika on tarpeen. Katsotaan nyt, että kasvaako kuhan keskikoko, vai notkahtaako saalis siirtymäajan jälkeen, sanoo toimitusjohtaja Kim Jordas Suomen Ammattikalastajaliitosta.

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö olisi nostanut kuhan alamitan vähintään 45 senttiin.

– Tarkoitus on, että kalat lisääntyisivät ainakin kerran ennen pyyntiä. Nopeakasvuisten kantojen kuhanaaraat ovat sukukypsiä vasta noin 50-senttisinä, sanoo järjestöpäällikkö Olli Saari.

Selväksi epäkohdaksi uudessa laissa Saari mainitsee istutetun taimenen alamitan pudottamisen 50 senttiin 60:stä.

 

Uusi kalastuslaki ja -asetus otettiin käyttöön vuoden alussa. Muutoksia entiseen lakiin on paljon ja ne koskevat sekä ammattilaisia että vapaa-ajankalastajia.

Ammattikalastajien nimike vaihtui kaupalliseksi kalastajaksi. Heidän on pitänyt nyt myös rekisteröityä uudelleen ja uusin perustein.

– Uusi laki selkeyttää eroa kaupallisten kalastajien ja harrastajien välillä esimerkiksi siten, että mereltä pyydettyä kalaa saavat vastaisuudessa kaupata vain ammattilaiset. Tämä perustuu jo EU-säädäntöön. Vähän lipsuttiin, koska harrastajakalastajat saavat edelleen myydä pieniä määriä sisävesien kalaa suoraan kuluttajille, Jordas sanoo.

Jordas pitää tärkeänä, että uusi laki suo kaupallisille kalastajille mahdollisuuden saada pyyntilupa vesialueelle, vaikka alueen omistajan kanssa ei olisi päästy sopuun. Ely-keskus päättää luvasta.

– Siirtymäajan vuoksi tämä mahdollistunee vasta 2020-luvulla. Valtaosa kalastusalueen vuokrasopimuksesta tehdään tietysti senkin jälkeen sovussa kalastajan ja vesialueen omistajan kesken.

 

Vapaa-ajan kalastajien Saari on tyytyväinen lupajärjestelmän yksinkertaistamisesta. Tähän asti yhdellä vavalla kalastavan 18–64-vuotiaan on pitänyt maksaa kalastuksenhoitomaksu ja sen päälle läänikohtainen viehelupa. Nämä luvat yhdistyvät nyt kalastonhoitomaksussa, joka maksaa 39 euroa. Sen haltija saa uittaa yhtä viehettä lähes koko Suomessa.

– Viitosen vuorokausilupakin on hyvä uudistus. Aiemmin lyhyin aika oli viikko. Se jäi uudistuksesta puuttumaan, että pienellä lisämaksulla olisi saanut luvan toisellekin vavalle. On mielekkäämpää lähteä uistelemaan, kun veneen kummallakin laidalla on vapa.

Kalastuslakia ja -asetusta uudistettiin paikoin perinpohjaisesti. Uudistuksista saa tietoa esimerkiksi Finlexin sivuilta ja kalastusaiheisilta keskustelupalstoilta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut