Tarinan sairaalamuseo halutaan pelastaa

Tältä näyttää sairaalamuseo Tarinan sivurakennuksessa. Juha Poutanen

Aulikki Elo

Etenkin lääkärikunta pitää nyt ääntä, jotta Tarinan sairaalan sairaalamuseo säilytettäisiin yhtenä maan suurimmista lääketieteen museoista.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin toiminnoista tyhjentynyt sairaalakiinteistö on kaupan ja neuvottelut yhden kiinteistösijoittajan kanssa jo pitkällä.

– Nyt pitäisi ratkaista, voidaanko sairaalamuseo sijoittaa Kuopioon yliopiston ja yliopistosairaalan tuntumaan tai ainakin kaupunkiin lähemmäs yleisövirtoja, pohtii KYSin kirurgian ja ortopedian ylilääkäri HannuMiettinen.

Sairaanhoitopiirin entinen johtajaylilääkäri, professori Juhani Kärjä on puurtanut vuosia museon eteen.

– Kokoelma kuvaa etenkin Suomen itsenäisyyden ajan lääketieteen kehitystä niin hienosti, että esineistöä ei tule säilöä kellareihin. Kokoelmat pitää saada lähelle paikkaa, jossa liikkuvat niin alan toimijat kuin esimerkiksi lääketieteen ja hoitoalan opiskelijatkin.

– On sairaalamuseosta turistikohteeksikin, Miettinen muistuttaa.

Terveydenhuollon historiaseura, jossa Kärjä yhä on vahvasti mukana, on syksyn mittaan yhteydessä muun muassa sairaanhoitopiirin hallitukseen saadakseen esineistölle uuden säilytyspaikan.

Miettinen ei kannata esimerkiksi pelkkiä irrallisia vitriinejä sairaalan käytävillä.

– Sellaisilla järjestelyillä kokonaisuus ei hahmotu.

Entisen tuberkuloosisairaalan museota on jo yli 30 vuoden ajan laajennettu pala palalta, ja yleisökin on innokkaasti osallistunut esineistön ja valokuvakokoelmien kartuttamiseen.

Sairaalan rakentamisvaiheesta Tarinaharjuun vuosina 1929–1931 alkoi tarina, joka on monille pohjoissavolaisille tuttu ainakin sukulaisten tai tuttavien tuberkuloosihoitojen kautta.

Rakentamisaikaan noin joka neljäs pohjoissavolainen menehtyi juuri tuberkuloosiin.

Hoito kesti usein vuosia. Verensyöksyä pelkääviä makuutettiin ulkoilmassa, ja heille syötettiin maakunnan kuulua herkkuruokaa vastustuskyvyn parantamiseksi.

Ennen sotien jälkeen alkaneita lääkehoitoja turvauduttiin usein ilmarinta- ja leikkaushoitoon.

– Useimmat tutkimukset ja hoidot olivat nykyisiin verrattuina roiseja ja välineet kehittymättömiä, mutta moni potilas sai niidenkin ansiosta lisää kelvollisia elinvuosia, Hannu Miettinen tuumaa.

– Vuonna 1920 syntynyttä isäänikin hoidettiin aikoinaan Tarinassa hyvin tuloksin.

Museo ei keskity pelkkään turberkuloosin hoitoon. Siellä hahmottuu lääketieteen kehitys laajemminkin, olipa kyse sitten synnytyksistä, hammashoidosta tai ortopedisesta leikkauksesta.

Talossa esitellään myös Tarinaa sotasairaalana.

– Potilasryhmistä nimenomaan tubipotilailla ja heidän läheisillään on henkilökunnan lisäksi eniten muistoja Tarinasta, koska hoidot olivat pitkiä. Myös monen nuoren parin suhde sai alkusysäyksensä Tarinassa, jossa muutenkin oltiin kuin yhtä suurta perhettä, Miettinen kuvailee.

Puutarhoineen ja puhdetyömahdollisuuksineen Tarina oli oma elävä yhteisönsä.

Myös pelejä pelattiin runsaasti ajankuluksi. Esimerkiksi korona oli suosiossa.

Jo parin vuoden ajan on keskusteltu, mihin jatkokäyttöön hienolla harjulla sijaitseva sairaalakiinteistö sopisi. Myös sairaanhoitopiirin ja Siilinjärven kunnan edustajat ovat istuneet lukuisia kertoja alas sitä pohtimaan.

Pari viikkoa sitten rautalampilaispoliitikko Jorma Kukkonen huomautti, että kiinteistö sopisi turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukseksi.

Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Markku Rossi kertoi kuitenkin perjantaina, että ”aika lähellä on esisopimus yhden kiinteistösijoittajan kanssa koko kiinteistömassan myymiseksi”.

Tuoreeltaan Maahanmuuttokeskus ilmoitti ottavansa tällaisia ehdotuksia mielellään vastaan.

Myös Pohjois-Savon ely-keskuksen maahanmuuttopäällikkö LisbethMattson suhtautuu ajatukseen myönteisesti, mutta on tietoinen Siilinjärven kunnan vastakkaisesta kannasta.

– Jos kunta ei halua alueelleen tällaista toimintaa, vaikeaa on vastaanottokeskusta käynnistää, Mattson tiivisti.

Entisen parantolan tiloissa toimivat viime vuosina ortopedian ja kirurgian osasto, kuntoutusosasto, fysiatrian poliklinikka ja tukitoiminnot. Hulppea kivitalo tyhjennettiin alkukesästä, kun KYSin uusi Kaarisairaala tuli käyttöön.

Juttuun on täydennetty kiinteistön myyntiä koskevia tietoja 6.9. klo 11:27.

Kommentoi

Mainos: PeeÄssä

Olitko paikalla, kun Kuopion Prisma avattiin?

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut