Frugårdin kartano Joroisissa

Frugårdin katanon päärakennus on Suomen merkittävimpiä kartanorakennuksia. Se on valmistunut vuonna 1784. Mari Petäjä

Jaana Virtanen

Frugårdin kartano Joroisissa kuuluu edelleen yksityisessä omistuksessa oleviin Savon kartanoihin.

– Isä Claes von Collan peri tämän tilan, sillä hänen äitinsä oli täältä. Frugård oli pitkään ollut suvun tilana, kertoo kartanon omistajasuvun vanhin Elisabeth Åström.

Hän on asunut vakituisesti Frugårdissa 1980-luvun alusta alkaen.

Frugård on edelleen maanviljelytila. Elisabet Åströmin lapset Johan, Anna-Maria ja Gunnar Åström lapsineenmuodostavat perheyhtymän, joka viljelee viljaa ja nurmea sekä kasvattaa lampaita ja kyyttöjä. Tila vuokraa viljelykseen myös vieressä sijaitsevan Paajalan kartanon maita.

Alkuaan tila on ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Kartanon päärakennus periytyy kustavilaiselta ajalta. Pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille.

Vuonna 1784 valmistunut mansardikattoinen rakennus on Suomen merkittävimpiä kartanorakennuksia ja mainio esimerkki kustavilaisesta asumiskulttuurista.

Rakennuksen kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä salissa ja förmaakissa alkuperäiset uunit.

Ylemmän kerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit. Varsinainen ullakko-osa on sisustettu kartanon kotimuseoksi.

Frugård, kuten useat muutkin lähialueen kartanot on kuulunut pitkään Grotenfeltin suvulle, jonka jälkeläisiä ovat nykyisetkin omistajat. Suku omistaa edelleen useita kartanoita Etelä-Savossa.

– Kartanokulttuuri lähti liikkeelle siitä, että Ruotsi tahtoi suojaa Venäjän rajaa vastaan. Tämä alue oli rajaseutua, jossa myös oli melko viljavat, suurviljelykseen sopivat maat, kertaa historiaa Savon kartanoita tutkinut Frugårdin omistajasukuun kuuluva Anna-Maria Åström.

Ruotsi tarvitsi Suomeen myös hallintovirkamiehiä. Kartanon omistajat sopivat juristeina ja maanmittareina tehtävään hyvin. He olivat lopulta myös armeijan päällystöä.

 – Kiinnepiste oli 1780-luvun alusta lähtien aina vuoteen 1819 saakka toiminut Haapaniemen kadettikoulu Rantasalmella. Upseerit koulutettiin siellä.

Kartanoiden omistajat olivat ruotsinkielisiä, mutta tunsivat kuuluvansa Suomeen.

Kartanokulttuurin huippukausi ajoittui ajanjaksoon 1780 - 1850.

– Kartanot tarvitsivat toisiaan ylläpitämään kulttuuria. Kun rivit 1850-luvusta alkaen harvenivat, muutos voimistui ja oli aina vain vähemmän mieltä jäädä paikoilleen.

Polku nykypäivään kulkee kulttuurisen merkityksen kautta. Esimerkiksi Joroisten musiikkipäiviä tuskin olisi syntynyt ilman kartanoa. Kartanokulttuurin olemassaolo on vaikuttanut myös pitäjän yleiseen kulttuuriin.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut