Mikä on pielessä, kun auttajaa uhataan aseella?

Lääkintäesimies Eero Väyrynen ja ylipalomies Antti Nissinen haluaisivat vain tehdä rauhassa työtään, auttaa ihmisiä, eikä joutua varomaan erilaisia väkivallan uhkatilanteita.

Asta Tenhunen

Ensihoitajat ja palomiehet joutuvat yhä useammin suunniteltujen hyökkäysten ja varasteluyritysten kohteeksi.

Ambulanssin hoitajat yritettiin ryöstää ampuma-aseella uhaten viimeksi maanantaina Kuopiossa. Kesäkuussa aseellinen ryöstö sattui Hollolassa.

Ryöstön yrityksiä on ollut muitakin, mutta niiden tarkkaa määrää ei tiedetä, koska aiheesta ei ole pidetty virallisia tilastoja missään.

– Pelastusala ja ensihoito tarvitsevat valtakunnallisen raportointi- ja tiedotuskanavan vaaratilanteille, aiheesta opinnäytetyön tehnyt paloesimies Juha Höök sanoo.

- Tekojen suunnitelmallisuus on huolestuttavaa, lääkintäesimies Eero Väyrynen arvioi tilannetta. Väyrynen ja ylipalomies Antti Nissinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanovat, että ensihoitajat ja palomiehet ovat ennenkin kohdanneet työtehtävillään väkivaltatilanteita, mutta ennalta suunnitellut ryöstöt ovat uusi ilmiö.

Heidän kaksi työkaveriaan yritettiin ryöstää maanantaina aamuyöllä Kuopiossa Petosella aseella uhaten. Poliisi epäilee, että uhkaaja oli tarkoituksella hälyttänyt ambulanssin haluamaansa osoitteeseen keksimällään tarinalla.

Ensihoitajien yön työvuoro kävi maanantaina defusing-kriisikeskustelun ja lähti sitten nukkumaan ja vapaapäivän viettoon. Tapaus jäi mietityttämään silti laitoksen väkeä.

– Jos hälytyksessä tietää olevan jotain vaarallista, kysymme poliisia menemään ensin. Aina he eivät ehdi paikalle. Voimme laittaa myös suojaliivit päälle, mutta yleensä vaarallisia tehtäviä ei tiedä mistään etukäteen, Väyrynen kertoo.

Palomiehet ja ensihoitajat menevät hälytyksiin auttamaan.

– Silti on ollut nuoriakin ihmisiä, jotka ovat yllättäen tulleet vastaan leipäveitsen kanssa, tai tilanteessa on väläytetty ampuma-asetta, Nissinen kertoo.

– Lintukoto-ajattelu on taakse jäänyttä. Auttajatkaan eivät ole enää suojassa miltään, Väyrynen kuvailee.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloesimies Juha Höök teki aiemmin Pelastusopistolla selvityksen ensihoitajien työturvallisuudesta. Vastikään häneltä valmistui jatkotyö, Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyö pelastustoimen työturvallisuuden poikkeamaraportoinnista.

– Alalla ei ole vieläkään tapausten taajuus selvillä. Se on ongelma. Raportointi- ja tiedotusjärjestelmä uupuu ja siksi koulutuskin on vajavaista, Höök moittii.

– Sisäministeriön pitäisi tehdä valtakunnallinen raportointijärjestelmä, johon tilanteet kirjattaisiin ja niistä voitaisiin ottaa opiksi, jos mahdollista.

Kesäkuussa ambulanssi ryöstettiin aseella uhaten Hollolassa. Epävirallisten tietojen mukaan ryöstön yrityksiä on ollut muitakin. Mikään taho ei ole kuitenkaan tilastoinut niitä koko maasta. Osa pelastuslaitoksista on kumppanuusverkostossaan alkanut kirjata tapauksia.

– Pohjois-Savossa tapauksista tehdään ilmoitukset. Meille on myös poliisi pitänyt koulutusta esimerkiksi kohteiden lähestymisestä, Väyrynen kertoo.

– Silti kaikkeen ei pysty varautumaan. Yhteiskunnassa pitäisi herätä keskustelua, mikä on pielessä, kun ensihoitajat ja palomiehet joutuvat työssään kohtaamaan tällaisia tilanteita, Höök sanoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.