Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Viimeinen kesä

Pieni yksinkertainen kivilaatta vahvistaa ajatusta, että kuolemassa kaikki ovat samanarvoisia. Jääkärikenraalimajuri Einar Vihma lepää Kuopion Sankaripuistossa samassa rivissä muiden sankarivainajien kanssa.

Vihman sankarihautajaiset olivat suuri tapaus Kuopiossa elokuussa 1944. Olihan kyseessä legendaarinen rintamakomentaja ja Mannerheim-ristin ritari. Vihma kaatui kranaatinheitinkeskityksessä Ihantalan kirkonmäellä 5.8.1944.

Sankarihautajaiset pidettiin 13.8. Arkkua kantamassa oli kuusi kenraalia ja everstiä armeijan hierarkian huipulta: muun muassa jääkärikenraalit Axel Erik Heinrichs, Woldemar Hägglund ja Verner Gustafson. Kantajana oli myös eversti Heikki Nurmio,Jääkärimarssin sanoittaja.

Kuopiolaiset sotilaspojat kantoivat Vihman seppeleet Tuomiokirkosta Sankarihautausmaalle. Sotilaspojat olivat jatkosodan aikainen suojeluskuntien maanpuolustusjärjestö asevelvollisuusikää nuoremmille pojille.

Saattoväen jono oli pitkä, ja seppeleen kantajat tulivat viimeisinä.

Hautajaisista raportoitiin kuvien kanssa Savon Sanomissa 15.8.1944:

”Tuomiokirkko oli täyttynyt ääriään myöten sankarikenraalin viimeistä matkaa seuraamaan tulleesta yleisöstä. Tirehtööri O. Pakarisen soitettua uruilla ensi kertaa Kuopiossa esitetyn Väinö Hannikaisen mahtavan Fantasia religioson, lauloi kuoro Käyn aina kohti kuolemaa.”

Vihman sankarihautajaiset olivat muutenkin poikkeuksellinen tapahtuma, sillä Kuopion kirkkoherra kieltäytyi hautaamisesta kristillisin menoin sankarihautaan, koska Vihma, kuopiolainen papin poika, oli kirkosta eronnut. Mannerheim puuttui asiaan ja siunauksen suoritti sotilaspastori Niilo Kinos.

Savon Sanomat julkaisi sodan ajan myös yhden palstan uutisia sankarihautajaisista. Joissakin sankarihautajaisissa siunattiin jopa kymmeniä kaatuneita. Näin tehtiin esimerkiksi Pieksämäellä sunnuntaina 9.7., jolloin haudan lepoon siunattiin 17 pieksämäkeläistä sankarivainajaa ja lisäksi sodan alle jääneestä Raudun seurakunnasta kolme sankarivainajaa. Savon Sanomat (11.7.1944) kuvaili tilaisuutta:

”Mieliä liikuttavan harrastunnelmainen surujuhla päättyi torvien säestyksellä laulettuun Isänmaan virteen.”

Pielavedellä haudattiin sunnuntaina 6.8.1944 18 sankarivainajaa (Savon Sanomat 8.8.1944):

”Paitsi omaisten ja ystävien seppeleitä laskettiin haudoille Pielaveden Aseveljet r.y:n, Pielaveden sk:n (suojeluskunnan) ja lottain sekä Pielaveden kunnan seppeleitä. Lukuisin adressein olivat näidenkin sankarivainajain muistoa kunnioittaneet ystäväin ja tuttavain lisäksi Iisalmen sk.-piirin esikunta, Lotta Svärd Pielaveden paikallisosasto sekä eri kyläosastot. Tilaisuus päättyi virteen 600, jonka jälkeen siirryttiin Suojalaan, jonne lotat olivat järjestäneet korviketarjoilun.”

Kaatuneiden nimiä ja hautajaisten selostuksia saattoi yhdessä lehden numerossa olla kymmeniä eri puolilta Savoa.

Kuopion Sankaripuistoon on siunattu 639 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa, kentälle jäänyttä sekä Kuopion pommituksissa kuollutta.

Kuopion Sotaveteraanimuseon tietojen mukaan talvi- ja jatkosodissa Kuopiosta ja Kuopion maalaiskunnasta kuoli sotavuosina 1939–1945 625 miestä.

– Heistä noin yksi kolmasosa kaatui talvisodassa, museoaktiiivi Marko Lehtimäki arvioi.

– Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kaatui paljon miehiä ja vuonna 1944 tuli toinen piikki. Jatkosodan kaatuneista arviolta puolet tuli hyökkäysvaiheessa, Lehtimäki sanoo.

Jos tutkii Kuopion Sankaripuiston hautakiviä, voi löytää nuoren pojan haudan. Nuorin sankarivainaja on 14-vuotias sotilaspoika Vilho Pursiainen, joka haavoittui vakavasti räjähdyksessä ja kuoli vammoihinsa Laatokan Karjalassa Pitkärannassa lokakuussa 1941. Hän oli kuopiolaisen torikauppiaan poika, joka oli ilmoittautunut vapaaehtoisena lähetiksi rintamajoukkoihin.

Vapaaehtoisia saattoi toimia muun muassa lähetteinä, mutta myöhemmin Mannerheim antoi käskyn, että alle 18-vuotiaat kotiutettiin rintamaoloista.

 

Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Kannaksella 9.6.1944. Aseleposopimus allekirjoitettiin 19. 9. Varsinaiset sotatoimet olivat päättyneet jo syyskuun alkupuolella.

Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneitä voi hakea muun muassa nimen, kuolinajan tai asuinpaikan mukaan Arkistolaitoksen sivuilta. Sen tietojen mukaan 9.6.–30.9.1944 välisenä aikana menehtyi 74 Kuopiossa asuvaa. Maalaiskunnasta menehtyi tuona aikana 11 miestä.

Suomalaiset pyrkivät tuomaan sodassa kaatuneet oman paikkakunnan kirkkomaalle haudattavaksi, mikäli mahdollista. Kaikkien kohdalla tämä ei onnistunut, sillä tuhansia suomalaisia sotilaita katosi sodan aikana.

Talvi- ja jatkosodassa kuoli noin 65 000 henkeä. Vuonna 1944 kesäkuussa kuoli 8542 ja heinäkuussa 7143 suomalaista. Jatkosodan verisin kuukausi oli elokuu 1941, jolloin kaatui 8821 suomalaista.

(Helsingin kaupunginmuseo: Talvisodan pikkujättiläinen ja Jatkosodan pikkujättiläinen).

 

Katso oheiset sivut Savon Sanomien arkistosta kesältä 1944.