Neuvottelut valtion ensi vuoden tuloista ja menoista alkoivat sumuisissa näkymissä

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoo, että epidemian hoito on lyhyellä tähtäimellä tärkeintä talouspolitiikkaa. Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

STT

Valtiovarainministeriö aloitti tiistaina sisäiset neuvottelut, joiden lopputulemana se laatii oman ehdotuksensa valtion ensi vuoden budjetiksi. Kaksipäiväiset neuvottelut käydään Helsingin Säätytalolla valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla.

–  Epidemian hoito on lyhyellä tähtäimellä tärkeintä talouspolitiikkaa. Meillä ei ole varaa sulkea yhteiskuntaa sillä tavalla, että tulee uudelleen 20 miljardin euron alijäämä, joka kevätkaudella oli pakko ottaa vastaan, Vanhanen sanoi neuvottelujen tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.

Hänen mukaansa koronaepidemia pitää nyt kyetä hoitamaan ennakoivasti niin, että talous voidaan pitää pyörimässä.

Aamupäivä käytettiin Vanhasen mukaan taustakeskusteluihin, joiden perusteella tehdään johtopäätökset budjetin valmisteluun ja finanssipolitiikan yleisistä virityksistä.

–  Erityisiä lisäelvytyspäätöksiä valtion vuoden 2021 talousarviossa ei tehdä. Tämä on suuressa kuvassa johtopäätös.

Mukana neuvotteluissa on kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) ja valtiovarainministeriön ylintä virkamiesjohtoa.

Vanhasen mukaan neuvottelut on määrä saada päätökseen keskiviikkoiltapäivään mennessä, jolloin järjestetään tiedotustilaisuus.

Pohja syksyn budjettilinjauksille

VM:n ehdotus muodostaa pohjan tuleville neuvotteluille, jotka se käy seuraavaksi muiden ministeriöiden kanssa. Varsinainen poliittinen vääntö on edessä syyskuun puolivälissä, kun hallitus linjaa ensi vuoden tuloista ja menoista niin sanotussa budjettiriihessään.

Budjetin laatimisen tekee ennennäkemättömän vaikeaksi se, että kukaan ei tiedä, miten koronavirus lopulta Suomen ja maailman talouteen vaikuttaa. Koronapandemia on lisännyt tuntuvasti epävarmuutta talousennusteiden laadinnassa. Vanhanen luonnehti näkymiä sumuisiksi.

–  Suurin varjo ja epävarmuus liittyy viennin kehityksen kohtaloon, ja se on aihe, johon ilman muuta myös valtion pitää huomiota suunnata, mitä sille on tehtävissä.

Hänen mukaansa neuvotteluissa on tarkoitus pohtia ratkaisuja viennin ongelmiin ja niihin palataan keskiviikkona.

Vanhanen arvioi ensi vuoden budjetin alijäämäksi 5–7 miljardia euroa niillä ennusteilla, jotka tällä hetkellä voidaan tehdä. Tämä pitää sisällään sen, että on jo palattu kehyksen määrittämään menotasoon.

–  Kehysmenojen tasoon palaaminen on tärkein konkreettinen mittari, jolla Suomi osoittaa markkinoille sen, että meidän sanaan voi luottaa, me toimimme pitkäjänteisesti ja kurinalaisesti.

"Näkemyserot puolueiden välillä eivät ratkaisemattomia"

Hallitukselta odotetaan reilun kuukauden kuluttua budjettiriihestä tymäköitäkin päätöksiä erityisesti työllisyystoimista ja toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Puolueilla on näistä erilaisia näkemyksiä ja riihestä voi odottaa kipakkaa.

Mahdollisten kipeiden työllisyystoimien lisäksi yksi kiistakysymyksistä lienee turpeen verotus, jonka korottamisesta etenkin vihreät ja keskusta ovat olleet eri linjoilla. Hallitus on jo linjannut, että lämmityspolttoöljyn ja turpeen verotusta kiristetään ensi vuoden budjetissa sadalla miljoonalla eurolla, mutta yksityiskohdista ei ole sovittu.

–  Silloin kun puhutaan ratkaisuista, joita tehdään noin sadan miljoonan euron sisällä olevista asioista, tämmöisen makropolitiikan virityksen kannalta, Suomen selviämisen kannalta ne mahdolliset näkemyserot eivät ole missään tapauksessa ratkaisemattomia, Vanhanen sanoi.

Merkittävää elvytystä ensi vuonna EU-paketin turvin

Hallitusohjelman mukaan hallituksen on määrä päättää budjettiriiheen mennessä toimista, joiden arvioidaan tuovan vähintään 30  000 uutta työllistä. Tästä aikataulusta on joustettu, koska koronaepidemian hoitaminen on hidastanut valmistelua. Syksyn aikana valmista pitää kuitenkin tulla.

Hallitus on myös jo sopinut nostavansa hallitusohjelman tavoitetta, jonka mukaan työllisten määrää lisätään vähintään 60  000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä. Uusi tavoite on määrä päättää budjettiriihessä.

Valtiovarainministeriön budjettineuvotteluissa työllisyystoimista ei ole Vanhasen mukaan keskusteltu.

Hallitus on jo ohjannut miljardeja euroja koronaepidemian akuuttiin seurausten hoitoon ja elvyttämiseen lisäbudjettien kautta.

Ensi vuoden budjetti on elvytysbudjetti. Kotimaisen elvytysrahan lisäksi Suomi on saamassa EU:n elvytyspaketista noin kolme miljardia euroa, joita hallitus voi käyttää vaikkapa raiteisiin.

–  Näiden yhteisvaikutus ensi vuonna on ainakin noin 0,5 prosenttiyksikköä kansantuotteesta eli merkittävä elvytys. Mitä paremmin EU:n elvytyspaketilla kyetään saamaan liikkeelle myös yksityisiä pääomia ja muuta rahoitusta, ne muodostavat sitten sen yhteissumman, kuinka paljon elvytyksen merkeissä saadaan rahaa liikkeelle.

Hallituksella on lisäksi ensi vuonna käytössään hallitusohjelmassa sovittu 500 miljoonan euron tukiraha poikkeusolojen varalta.

Vanhanen on arvioinut, että sopeutustoimien eli veronkorotusten ja menoleikkauksien ajoitus osunee vuoteen 2022. Työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama työryhmä oli raportissaan sitä mieltä, että sopeutuksen tulisi alkaa viimeistään vuonna 2023.

Ensi vuoden budjetti käsitellään ja hyväksytään eduskunnassa myöhemmin syksyllä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.