Työelämässä menestyminen on nuorille tärkeää – alavalinnoissa kriteereiksi nousevat palkkaus ja kiinnostavat työtehtävät

Alanvalinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nuorilla nousevat hyvä palkkaus ja kiinnostavat työtehtävät. LEHTIKUVA / TIMO HARTIKAINEN

STT

Nuorista lähes 80 prosenttia pitää työelämässä menestymistä tärkeänä, selviää Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta, jonka julkaisee Talous ja nuoret TAT -foorumi. Suurin osa yläkoululaisista haluaisi, että työelämästä kerrottaisiin koulussa enemmän.

Alanvalinnassa tärkeimmiksi kriteereiksi nuorilla nousevat hyvä palkkaus ja kiinnostavat työtehtävät. Miehille tärkeämpää on hyvä palkkaus, kun taas naiset arvostavat enemmän mahdollisuutta tehdä itselle tärkeiksi koettuja asioita.

Sukupuolierot näkyvät tutkimuksen mukaan myös alavalinnoissa. Naiset kertoivat mielenkiintoisemmiksi terveydenhuollon, matkailu- ja ravintola-alan sekä sosiaalipalvelut, kun miehet pitivät kiinnostavampana teknologiateollisuutta, maanpuolustusta ja tietoliikenne- sekä telekommunikaatioyrityksiä.

– Tuloksista herää sellainen kysymys, että tietävätkö nuoret, miten merkityksellisiä ja kiinnostavia työtehtäviä eri aloilla on tarjolla? Työelämään tutustumisjakson (TET) ohjaukseen pitäisi laittaa lisää paukkuja, sillä TET-jakso toimii monelle nuorelle kannusteena lähteä tietylle opintopolulle. Mitä monipuolisemmin erilaisia työtehtäviä pääsee kokeilemaan ja näkemään, sitä varmemmin nuori löytää niistä myös itseään kiinnostavia ja voi saada kimmokkeen alavalinnasta, TAT:n johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen kertoo tiedotteessa.

Koronaviruspandemian takia peruuntuneet TET-jaksot sekä kesätyöt ohentavat TAT:n mukaan nuorten työkokemusta entisestään.

– Toivottavasti kouluilla on mahdollisuuksia panostaa ohjaukseen ja keinoja luoda uudenlaisia työelämäyhteyksiä, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo..

Korkeasti koulutettujen perheiden lapset hakeutuvat lukioon

Tutkimuksen mukaan lähes kaksi kolmesta yläkoululaisesta aikoo hakeutua lukioon peruskoulun jälkeen. Lukion suosioon vaikuttaa hyvän maineen lisäksi nuoren vanhempien sosioekonominen asema ja nuoren heiltä saama tuki.

Vain kolmannes tutkimukseen vastanneista nuorista aikoi hakea ensisijaisesti ammattioppilaitokseen. Ammattioppilaitosten mielikuva on tutkimuksen mukaan monella yläkouluikäisellä nuorella stereotyyppinen.

– Nuori valitsee todennäköisesti lukion, jos hänellä ei ole vielä käsitystä työelämän mahdollisuuksista ja kuva tulevaisuudesta on sen vuoksi epäselvä. Lukio antaa lisää miettimisaikaa omille valinnoille. Ammatillinen koulutuspolku on taas selkeämpi hahmottaa, jos tietää jo tarkemmin, mikä ala kiinnostaa, Tenhunen-Ruotsalainen toteaa.

Perheen sosioekonominen tausta kulkee tutkimuksen mukaan käsi kädessä nuorten jatko-opintosuunnitelmien kanssa. Lukioon hakeutuvat useammin työssäkäyvien ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset, kun ammattioppilaitokseen hakeutuvat useammin työttömien ja matalammin koulutettujen vanhempien lapset.

Tutkimukseen vastasi 8 978 suomalaista nuorta yläkouluissa, ammattioppilaitoksissa ja lukioissa. Vastaajista 5 905 oli yläkoululaisia.

Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin helmi–maaliskuussa 2020. Sen viimeinen viikko ajoittui koronaviruspandemian aiheuttamaan etäopiskeluaikaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.