STM:n Varhila: Kasvomaskisuositus tulee, jos koronatilanne huononee

Suomeen tulee maskisuositus, jos koronatilanne huononee. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

STT

Suomalaisille annetaan kasvomaskien kohdennettu käyttösuositus, jos koronatilanne huononee. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan suositus voidaan tarpeen vaatiessa antaa ensi viikolla. Se voi olla mahdollisesti alueellinen, koska kaikkialla Suomessa ei tartuntoja ole.

Parhaillaan eri hallinnonaloilla mietitään Varhilan mukaan mahdollisia riskipaikkoja, joissa turvavälejä ei pystytä pitämään ja joissa kasvomaskin käyttö voisi olla suositeltavaa. Myös mahdollisia alaikärajoja maskien käytölle pohditaan.

Pakollista kasvosuojan käytöstä ei Suomessa tule.

–  Meillä ei säädöspohjaa siihen ole, että voisimme suomalaiset pakottaa käyttämään kasvomaskeja, Varhila sanoi STM:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilannekatsauksessa torstaina.

Varhilan mukaan kasvomaskien käyttösuositus on nivottu STM:n kolmivaiheiseen tiekarttaan koronaepidemian leviämisestä. Tällä hetkellä Suomessa eletään suvantovaihetta eli ollaan ykkösvaiheessa.

–  Aivan varmasti kakkos- ja kolmosvaiheessa, mikäli tauti leviää, nämä tulevat erittäin kohdennetusti käyttöön.

Maskisuosituksesta on puhuttu keväästä asti. Varhilan mukaan vaikeaa sen antamisessa on ollut oikea-aikaisuuden määrittäminen eli sen, milloin suositus olisi vaikuttavimmillaan.

–  Ja toisaalta myös se, kuinka nopeasti ihmiset mahdollisesti väsyvät niiden käyttämiseen. Näemme, että Virossa, Latviassa ja Liettuassa, joissa keväästä lähtien on ollut jopa pakko käyttää kasvosuojia, niin eihän siellä kukaan käytä niitä. Aikataulutus pitää olla oikea, ja myös se pitää katsoa, että mihin asti niitä sitten pitäisi käyttää, Varhila perusteli.

Tartunnat kasvussa

THL:n mukaan tartunnat ovat olleet kahden viimeisen viikon aikana Suomessa selvässä nousussa. STM:n sosiaali- ja strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi tilaisuudessa viruksen tartuntamääriä kuvaavan R-luvun nousseen yli yhden. Tämä kertoo, että epidemia on kiihtymisvaiheessa, vaikkakin kasvu on hidasta ja tapausmäärät pieniä.

–  Todettujen tapausten ilmaantuvuus viikkotasolla on Suomessa nyt 1,3 sataatuhatta asukasta kohti, Voipio-Pulkki sanoi.

Tartuntojen määrä on lähes tuplaantunut viimeisen seitsemän päivän tarkkailujaksona, kun verrataan edelliseen viikon mittaiseen jaksoon.

Varhilan mukaan Suomeen tulee tällä hetkellä tartuntoja pääasiassa Balkanin maista ja Ruotsista.

Hänen mukaansa koronatartuntojen testauskapasiteettia pitää nostaa nykyisestä noin 13  000–15  000 päivittäisestä testistä noin 20  000 testiin päivässä. Jos korona lähtee leviämään nopeammin, testauskapasiteetti pitää nostaa 25 000:een.

"Ei paljon tartuntoja ravintoloista"

Varhilan mukaan karanteenisuosituksia aiotaan tiukentaa, jotta virukselle mahdollisesti altistuneet pysyvät kotona karanteenissa niin kauan kuin tiedetään, onko heillä tartunta vai ei.

–  Tartuntatautilakiin ollaan tekemässä muutoksia, jotta ihminen voidaan eristää lainmukaisesti myös omaan kotiin. Se tarkoittaa sitä, että omasta kodista ei liikuta mihinkään, Varhila sanoi

Kesän aikana ulkomailla matkailleiden perheiden lasten pitää Varhilan mukaan pidättäytyä koulussa käymiseltä karanteeniaikana, jotta tartunnat eivät lähde leviämään kouluissa niiden toiminnan jälleen alettua.

Myös etätöiden tekoa pitäisi jatkaa mahdollisuuksien mukaan, jotta sosiaalisten kontaktien määrä vähenisi.

Varhilan mukaan STM:ssä pohditaan sitä, pitäisikö ravintoloita koskevia rajoituksia tiukentaa. Ravintolat saavat tällä hetkellä toimia varsin vapaasti, ja yökerhotkin on avattu.

–  Tämä pohdinta on tehtävä hyvin tarkkaan ja selvitettävä, kuinka paljon mahdollisia tartuntoja on tullut yökerhoista ja ravintoloista. Tällä hetkellä näyttäisi, että niitä ei kovin paljon ole, Varhila sanoi.

Myös suurten yleisötilaisuuksien järjestämisen vapauttamista seurataan STM:ssä.

–  Mikäli sekä järjestäjät että yleisö käyttäytyvät esimerkillisesti ja turvallisesti hyvää hygieniaa noudattaen, niin niiden järjestäminen on mahdollista, mutta toki tätä pitää erityisesti tarkkailla.

Ylilääkäri tarkentaisi koronatesteihin pääsyä

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin mikrobiologian ylilääkäri Antti Hakanen pelkää, että testauskapasiteetti ylikuormittuu syksyn aikana, jolloin koronaviruksen lisäksi on liikkeellä muitakin hengitystieinfektioita kuten nuhakuumetta tai influenssaa.

–  Hengitystieinfektioiden huippu on marras-maaliskuussa.  Eli viestini on se, että nyt meillä alkaa se kausi vuodesta, jolloin meillä on kaikkea muuta nuhakuumetta ja influenssaa liikkeellä, Hakanen sanoo STT:lle.

Hakasen mukaan testauskapasiteettia on nostettu ja sitä tehdään edelleen. Hänen mukaansa kaikki tautitapaukset pystytään tällä hetkellä testaamaan nopeasti, mutta syksyä ajatellen riskinä on, että testauskapasiteetti ylikuormittuu.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi torstaina tiedotustilaisuudessa, että viranomaiset tahtovat nostaa koronatestauskapasiteettia tulevaa varten. Nyt Suomessa on voitu tehdä yhdessä päivässä 13 000 testiä. Varhilan mukaan tämä luku halutaan ensiksi nostaa noin 20 000 testiin per päivä. Jos korona lähtee leviämään nopeammin, testauskapasiteetti pitää Varhilan mukaan nostaa 25 000:een.

Hakasen mukaan testimäärän nostaminen ei yksinään riitä, vaan testeihin pääsyä tulisi tarkentaa nykyisestä.

–  Yksinään testimäärän nostaminen ei riitä. Sitä pitää kohdentaa juuri maahan tuleviin ihmisiin ja sellaisiin, joilla on kontakti ulkomailla olleeseen tai tautitapaukseen.

Jos kaikki flunssapotilaatkin testataan, hänen mukaansa kapasiteetti ei tule riittämään.

–  Jos etsitään koronaa eli sorsaa sorsametsältä, meidän pitää miettiä taktiikka sen kannalta, että löydämme ne kaikki tartunnat. Jos kaikki nuhapotilaat yritetään testata, ajaudutaan mahdottomaan tilanteeseen, vielä kun osa koronapotilaista on kokonaan oireettomia, Hakanen sanoo.

Husissa ei osattu riittävästi ennakoida kysynnän kasvuun

Koronatestausten näytteenottopisteet ovat ruuhkautuneet etenkin pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Husin toimialajohtaja Jarkko Pajarisen mukaan ruuhkautuminen on seurausta siitä, että testiin hakeutuvien määrä on kasvanut ennakoitua enemmän viime aikoina.

–  Ainakin hetkellisesti testeihin on ollut enemmän tulijoita kuin alun perin oli ajateltu.

Pajarisen mukaan Husissa on aloitettu korjaavat toimet ruuhkien purkamiseksi. Esimerkiksi testauskapasiteettia on kasvatettu viime päivinä ja uusia testauslinjastoja on saatu avattua.

–  Pyrimme reagoimaan aina, jos testeihin hakeutuvien määrä kovasti nousee, mutta toki kyse on aina ennakoimattomasta tilanteesta, jota ei pystytä tarkasti tässä vaiheessa arvioimaan, Pajarinen sanoo.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Sandin mukaan jonot Tampereella ovat kasvaneet lisääntyneen kysynnän lisäksi teknisien laiterikkojen vuoksi, mikä on entisestään hankaloittanut tilannetta.

–  Olemme tehneet työtä sen korjaamiseksi ja näytteenottokapasiteettia on kasvatettu ja olemme rekrytoineet lisää näytteenottajia.

Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioylilääkäri Irma Koivulan mukaan Kuopion kaupunki on lisäämässä näytteenottopisteen testauskapasiteettia kasvaneen kysynnän johdosta. Kuopiossa on osattu varautua myös siihen, että testauspisteet ylikuormittuvat syksyn aikana.

–  Se riippuu siitä, miten jouhevaksi näytteenotto voidaan järjestää. Toiminta tulee tarvitsemaan lisää henkilökuntaa, Koivula kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.