Ylen entinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajaksi –  ei keskustellut hakemisesta etukäteen ministeriön tai puolueiden edustajien kanssa

Jääskeläinen aloittaa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajana lokakuun alussa. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT

Valtioneuvosto nimitti torstaina Ylen entisen päätoimittajan Atte Jääskeläisen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston ylijohtajaksi.

Media-alalla runsaasti johtamiskokemusta kerännyt Jääskeläinen päihitti nimitysprosessissa OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikasta vastaavat johtajat.

Jääskeläisen määräaikainen virkasuhde alkaa lokakuun alussa ja kestää vuoden 2025 syyskuun loppuun.

Jääskeläinen on viime vuosina toiminut korkeakoulumaailmassa. Vuonna 2018 hänet nimitettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston osa-aikaiseksi työelämäprofessoriksi. Jääskeläisellä katsottiin olevan poikkeuksellisen laaja kokemus media-alan digitalisoitumisesta ja sen johtamisesta, mitä Lappeenrannassa oli pitkään tutkittu.

Jääskeläinen on työskennellyt viime vuosina myös Oxfordin yliopiston Reuters-instituutissa ja on ollut vieraileva tutkija London School of Economics and Political Sciencessa.

Jääskeläinen on toiminut myös toimitusjohtajana ja konsulttina omistamassaan yrityksessä vuodesta 2017 lähtien. Koulutukseltaan hän on varatuomari ja oikeustieteiden kandidaatti.

Jääskeläinen sanoo STT:lle, että haki tehtävään, koska piti sitä kiinnostavana.

–  Mietin sitä, kuinka merkittävä ja vaikuttava asia sekä Suomen että maailman tulevaisuudelle on se, miten tutkimus voi olla vaikuttavaa ja palvella yhteiskuntaa. Tämä on niin kiinnostava tehtävä, että päätin hakea, Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen ei kommentoi linjaansa korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla. Hän muistuttaa, että hänet on juuri nimitetty tehtävään.

–  Toisekseen kannattaa muistaa, että politiikan linjan määräävät hallitus ja poliitikot. Minä olen vain virkamies.

Jääskeläinen ei myöskään kommentoi, onko hänellä valmiiksi mielessä asioita, joita hän haluaisi saada aikaan korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa.

–  Voi olla, että on asioita joita haluaisin saada aikaan, mutta en halua tässä vaiheessa puhua niistä mitään. Korostan sitä, että politiikan sisällön määrittelevät ne, joille poliittinen vastuu kuuluu, ja meidän tehtävämme on valmistella ja toimeenpanna.

Jääskeläinen ei myöskään vastaa kysymykseen siitä, missä asioissa korkeakouluissa pitäisi hänen mielestään petrata.

Kalkkiviivoilla mukana kolme hakijaa

OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston toimialaan kuuluvat yliopisto-opetus, ammattikorkeakouluopetus, tiede ja tutkimus sekä arkistotoimi.

Ylijohtajan virkaa haki määräajassa 16 hakijaa. Hakijoista viisi kutsuttiin haastatteluun. Haastatteluun kutsutuista kahdella, Erja Heikkisellä ja Birgitta Vuorisella, oli takanaan mittava kokemus eri tehtävistä opetus- ja kulttuuriministeriön tiede- ja korkeakoulupolitiikan osastolla. He olivat molemmat toimineet myös nyt täytettävänä olleen viran hoitajan sijaisina.

Heikkinen on OKM:n tiedepolitiikan vastuualueen johtaja ja Vuorinen korkeakoulupolitiikan vastuualueen johtaja.

Yleä ja STT:tä johtaneen Jääskeläisen katsottiin olevan johtamiskokemukseltaan selvästi vahvin hakijoista. Jääskeläisen katsottiin viimeisimmissä työtehtävissään ansioituneen myös korkeakoulupolitiikan saralla, mutta hänellä ei katsottu olevan erityisiä ansioita tiedepolitiikan saralla.

Jääskeläistä pidettiin myös viestintä- ja vuorovaikutustaidoiltaan vahvimpana hakijana.

Nimitysprosessin loppuvaiheessa mukana olivat Heikkinen, Jääskeläinen ja Vuorinen. Kokonaisarvioinnin perusteella Jääskeläinen nousi hakijoista ansioituneimmaksi.

–  Verrattaessa kärkihakijoita keskenään Jääskeläisen johtamisen ja viestinnän ansiot nostavat hänet Heikkisen ja Vuorisen edelle, vaikka jäljempänä mainituilla on ansioita osaston toimialan asioissa. Heikkisen ansiot painottuvat tiedepolitiikan alalle ja Vuorisen ansiot korkeakoulupolitiikan alalle eikä heillä siten ole sellaisia merkittäviä ansioita molemmilla aloilla, jotka voisivat nostaa heidät Jääskeläisen edelle, OKM:n nimitysmuistiossa todetaan.

Hän sanoo, ettei ole keskustellut viran hakemisesta etukäteen ministeriön tai puolueiden edustajien kanssa.

Kysyttäessä pyydettiinkö häntä hakemaan paikkaa, hän vastaa olleensa tehtävästä kiinnostunut ja hakeneensa sitä.

–  Näitä tehtäviä on haettava, jos niihin haluaa tulla nimitetyksi, eli hain tehtävään.

"Äärimmäisen mielenkiintoinen tehtävä"

Jääskeläinen on aiemmin sanonut Twitterissä, että tieteen rahoittamisen systeemissä on riski tieteen sisäsiittoisuudelle ja sille, että tiede tuottaa tietoa, joka on vain tiedeyhteisölle relevanttia.

–  Tarkoitan lähinnä sitä, että tiedeyhteisö itsekin keskustelee kovasti siitä, mikä on tieteen tekemisen sisäinen kannustinjärjestelmä. Ei varmaan ole kenellekään alalla työskentelevälle uutinen, että siitä asiasta on lukuisia erilaisia näkemyksiä. Nämä ovat varmaan asioita, jotka ikuisesti ovat esillä, Jääskeläinen toteaa kysyttäessä, mitä hän twiitillään tarkoitti.

Jääskeläisen määräaikainen virkasuhde alkaa lokakuun alussa ja kestää vuoden 2025 syyskuun loppuun.

–  Ydinasia on se, että tehtävä on äärimmäisen mielenkiintoinen ja motivoiva suomalaisen yhteiskunnan ja sen tulevaisuuden kannalta. Menestyminen edellyttää yhteistyötä sekä vastaavan virkamieskunnan että tiede- ja korkeakouluyhteisön kanssa.

Kohut johtivat eroon

Jääskeläinen erosi Ylen päätoimittajan tehtävästä toukokuussa 2017 useiden kohujen jälkeen.

Jääskeläinen oli talvella 2016–17 Ylen Terrafame-uutisointiin ja silloiseen pääministeriin Juha Sipilään (kesk.) liittyneen kohun keskipisteessä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi maaliskuussa 2017 langettavan päätöksen Ylelle journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa. JSN katsoi, että pääministeri Sipilän toiminta Yleisradion Terrafame-uutisoinnissa voitiin tulkita painostusyritykseksi. Jääskeläinen kiisti antaneensa ulkopuolisten ohjailla Ylen journalismia.

Toukokuussa 2017 Jääskeläinen viittasi lehtihaastattelussa Ylen mahdollisuuteen jäädä pois JSN:stä, minkä jälkeen hän erosi Ylen päätoimittajan tehtävästä. Ylen mukaan hänellä ei ollut enää edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen.

Jääskeläinen ehti toimia Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan johtajana ja vastaavana päätoimittajana noin 10 vuotta. Ennen Yleä hän työskenteli STT:n päätoimittajana ja toimitusjohtajana vuosina 2004–06. Ennen STT:tä Jääskeläinen työskenteli pitkään Helsingin Sanomissa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.