Ammoniumnitraattia käyttävät niin maatalous, rakennusteollisuus kuin kapinallisryhmätkin – Beirutin kemikaalimäärän varastointi olisi Suomessa "yksiselitteisesti kiellettyä"

Ammoniumnitraatti on ollut edellisten vuosikymmenten aikana useiden teollisuusräjähdysten taustalla. Ainetta käyttävät kuitenkin myös kapinallisryhmät. LEHTIKUVA/AFP

STT

Libanonilaisviranomaisten mukaan maan pääkaupungissa tiistaina tapahtuneen tuhoisan räjähdyksen taustalla olisi ammoniumnitraatti, jota käytetään tavallisesti lannoitteena.

Beirutissa tapahtui tiistai-iltana valtava räjähdys satama-alueella, mikä nosti valtavan savupilven kaupungin taivaalle ja aiheutti rakennuksia tuhoavan paineaallon. Räjähdyksessä on kuollut ainakin yli sata ihmistä ja tuhansia on haavoittunut.

Libanonin pääministerin Hassan Diabin mukaan maan pääkaupungin Beirutin satamassa räjähti noin 2  750 tonnia ammoniumnitraattia. Pääministerin mukaan ei ole hyväksyttävää, että varastossa on ollut kuuden vuoden ajan 2  750 tonnia ammoniumnitraattia ilman, että sen varastoinnissa on otettu huomioon tarvittavia suojatoimia.

Ammoniumnitraattia varastoidaan Suomessa tarkasti

Suomessa liki kolmen tuhannen tonnin ammoniumnitraattimäärän varastointi keskeisellä paikalla olisi laitonta, sanoo turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs.

–  En tunne niin tarkasti muiden maiden lainsäädäntöä, mutta Suomessa tämänkaltainen varastointi olisi yksiselitteisesti kiellettyä, Ijäs sanoo.

Keskiviikon arvioiden mukaan räjähdyksen sai aikaan satamassa syttynyt tulipalo, joka sytytti toisessa varastossa olleen valtavan ammoniumnitraattimäärän. Vahvistamattomien tietojen mukaan ammoniumnitraatti oli aikoinaan takavarikoitu satamaan tulleesta laivasta.

Suomessa ammoniumnitraattia käytetään sekä lannoitteena että räjähteiden valmistuksessa. Aineelle on Ijäksen mukaan annettu tiukat varastointia koskevat määräykset.

–  Sille on varastointia varten annettu omat suojaetäisyytensä, eli kuinka kaukana varastojen täytyy olla asunnoista, rakennuksista, kokoontumisalueista sekä teistä. Myös isomman onnettomuuden mahdollisuutta on pyritty ehkäisemään sillä, että jos kyse on todella isosta varastosta, niin ainetta pitää varastoida erillisissä pinoissa. Ainetta pitäisi varastoida maksimissaan sadan tonnin pinoissa (teollisuussäkeissä), ettei pääse syntymään tämänkaltaisia onnettomuuksia, joilla on vaikutuksia kilometrien päähän kohteesta, Ijäs kertoo.

Suuria varastoja on Suomessa vain vähän

Yli sadan tonnin varastoja on Suomessa Ijäksen mukaan vain vähän. Lisäksi onnettomuuksia pyritään estämään muillakin varastointia koskevilla määräyksillä.

–  Tulipalojen ehkäiseminen on varastoinnissa keskeistä, ja se ettei ammoniumnitraattiin pääse sekoittumaan mitään orgaanista palavaa materiaalia. Kyse on hapettavasta aineesta, joka kiihdyttää orgaanisen aineen paloa. Lisäksi varaudutaan sillä tavalla, että varastot täytyy pitää lukittuina, etteivät ulkopuoliset pääse aineeseen käsiksi.

Aineen räjähdysherkkyys riippuu Ijäksen mukaan muun muassa sen typpipitoisuudesta ja puhtaudesta.

–  Kyllä siinä on eroja, ja Suomessakin säädöstasolla erotellaan erilaisia ammoniumnitraatti-laatuja. Esimerkiksi lannoitelaatuihin, joissa on tällaisiakin komponentteja mukana kuin ammoniumnitraatti, missä typpipitoisuus ei ole iso. Ne eivät ole niin räjähdysherkkiä. Toisaalta, kaikki epäpuhtaudet ja orgaaninen palava materiaali saattavat lisätä räjähdysherkkyyttä, Ijäs sanoo.

Beirutin räjähdyksessä mahdollisesti taustalla olleen ammoniumnitraatin kunnosta tai varastointiolosuhteista ei vielä Ijäksen mukaan tiedetä riittävästi, jotta sen pitoisuuksia tai puhtautta voitaisiin arvioita.

Tukesin lannoitteita koskevan ohjeen mukaan aineesta muodostuu kuumentuessaan myrkyllistä savukaasua. Lisäksi jos lämpötila ainetta sisältävässä varastossa nousee jatkuvasti yli kolmenkymmenen asteen, ammoniumnitraatin rakeet muuttuvat huokoisemmaksi. Tämä lisää osaltaan myös aineen räjähdysherkkyyttä.

Sama aine monien teollisuusräjähdysten taustalla

Hajuton, kiteinen ammoniumnitraatti on ollut edellisten vuosikymmenten aikana useiden teollisuusräjähdysten taustalla. Muun muassa Yhdysvaltain Texasissa vuonna 2013 tapahtunut lannoitetehtaan räjähdys oli ammoniumnitraatin ansiota. Tahalliseksi julistetussa räjähdyksessä kuoli 15 ihmistä.

Sama aine oli syyllinen myös Ranskan Toulousessa vuonna 2001 tapahtuneeseen kemikaalitehtaan räjähdykseen. Toulousen tehdasonnettomuudessa kuoli 31 ihmistä.

Kun ammoniumnitraattia yhdistää polttoaineöljyihin muodostuu siitä erittäin tehokas räjähde, jota käytetään laajasti rakennusteollisuudessa.

Laillisempien käyttötarkoitusten lisäksi samoja räjähteitä käyttävät kuitenkin myös kapinallisryhmät. Ammoniumnitraattia hyödyntäviä improvisoituja räjähteitä on käyttänyt muun muassa Taliban-järjestö.

Ammoniumnitraatti oli myös yksi ainesosista pommissa, jota käytettiin vuonna 1995 tehdyssä Oklahoma Cityn pommi-iskussa. Uutiskanava CNN:n mukaan iskussa kuoli 168 ihmistä, joista 19 oli lapsia. Lisäksi satoja loukkaantui.

Maataloudessa ammoniumnitraattilannoitetta käytetään rakeina, jotka liukenevat nopeasti kosteuden vaikutuksesta. Tämän myötä lannoitteesta vapautuu maaperään typpeä, joka on kasvun kannalta ratkaisevaa.

Pienempi räjähdys saattoi lietsoa ammoniumnitraatista reaktion

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan ammoniumnitraatti ei ole palava aine, mutta se kiihdyttää muiden aineiden palamista. Puhdas ammoniumnitraatti voi tietyissä olosuhteissa myös räjähtää. Räjähdyksen mahdollisuutta voi lisätä voimakas kuumentuminen esimerkiksi tulipalossa.

Normaaleissa varasto-olosuhteissa ammoniumnitraattia on kuitenkin vaikea saada syttymään ilman korkean lämmön vaikutusta, kertoo Rhode Islandin yliopiston kemianprofessori Jimmie Oxley uutistoimisto AFP:lle.

–  Jos katsot videota (Beirutin räjähdyksestä), näet mustan savun, näet punaisen savun, se oli epätäydellinen reaktio, hän kertoi.

–  Oletan, että tapahtui pienempi räjähdys, joka lietsoi ammoniumnitraatin reaktiota, hän jatkaa ja huomauttaa, ettei hänellä ole tietoa onko pieni räjähdys ollut onnettomuus vai jotain tahallista.

Ammoniumnitraatin säilytykselle on määrätty usein erittäin tiukkoja sääntöjä. Se pitää esimerkiksi pitää kaukana polttoaineista ja lämmönlähteistä. Monissa EU-maissa ammoniumnitraatin sekaan pitää lisätä kalsiumkarbonaattia, jolloin syntyy pelkkää ammoniumnitraattia turvallisempaa kalsium-ammoniumnitraattia.

Yhdysvalloissa sääntelyä tiukennettiin huomattavasti Oklahoma Cityn pommi-iskun jälkeen.

Ammoniumnitraatin vaaroista huolimatta sen käyttötarkoitukset maatalouden ja rakennusteollisuuden saroilla ovat tehneet siitä korvaamattoman, kertoo Oxley.

–  Meillä ei olisi tätä modernia maailmaa ilman räjähteitä, ja me emme ruokkisi tämän päivän väestöä ilman ammoniumnitraattilannoitetta, hän sanoi.

–  Me tarvitsemme ammoniumnitraattia, meidän täytyy vain kiinnittää hyvää huomiota siihen, mitä sillä teemme.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.