Hämmästyin, kuinka monta keinoa tuttavani oli kehittänyt, jotta ympäristön ihmiset eivät huomaisi sairautta

Muistisairaita on Suomessa yhtä paljon kuin asukkaita Kuopiossa. Tiina Örn

Sanna Kauppinen

Tutustuin arkeen, jota ihminen elää muistisairauden kanssa. Arki on meillä jokaisella omanlaisensa. Niin myös muistisairailla. Tällä henkilöllä arkea hallitsi selviytyminen. Se aiheutui sairaudesta, joka on läsnä joka päivä. Asioiden omatoiminen hoitaminen vaatii jo sinällään paljon. Muistisairaus moninkertaistaa tämän haasteen. Arkirutiineja helpottamaan sairastuneet käyttävät erilaisia tapoja: muistilappuja, rutiineja ja kännykän muistutuksia. Hämmästyin, kuinka monta keinoa tuttavani oli kehittänyt, jotta ympäristön ihmiset eivät huomaisi sairautta.

Muistisairaudet ovat osa arkea yhä useammassa perheessä. Suurten ikäluokkien ikääntyessä muistisairaiden määräkin kasvaa. Usein sairastuneiden lapset osallistuvat aktiivisesti arjen toimintoihin. Muistisairaiden määrä Suomessa vastaa Kuopion asukaslukua. Vuosittain sairastuneiden määrä lisääntyy noin 14 000:lla. Ja jos mukaan lasketaan vielä läheiset, joita tauti koskettaa, luku moninkertaistuu. Nämä luvut ovat pysäyttäviä.

Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista, suurimmalla osalla heistä ei ole etenevää muistisairautta. Terveellisten elintapojen on todettu ehkäisevän muistisairauksilta, samoin kuin monilta muiltakin kansansairauksilta. Lisäksi on löydetty sairauksille altistavia riskitekijöitä kuten sydän- ja verisuonisairaudet. Muistisairauksien riskitekijöihin vaikuttamalla voidaan sairauksien ilmaantuvuutta vähentää. Suojaavista toimenpiteistä huolimatta muistisairaus todetaan kuitenkin päivittäin noin 40 henkilöllä.

Muistisairauksiin liittyviä oireita ovat esimerkiksi unohtelu, muistihäiriöt, ajantajun katoaminen, toistuvat kysymykset, mielialan vaihtelut, käytösoireet, näköhäiriöt, ahdistuneisuus ja liikkumiseen liittyvät oireet kuten kaatuilu, vapina ja kömpelyys. Nämä ovat vain pieni osa mahdollisista oireista ja erilaisiin muistisairauksien liittyy omanlaisensa oireet. Jaakko Lyytisen sanoin muistisairaus on kuin kirjahylly. Sairaus tiputtaa sieltä kirjat yksi kerrallaan. Ensin siitä tippuvat uudet kirjat ja vähitellen vanhemmatkin. Viimeiseksi jäävät lapsuuden muistot.

Tällä hetkellä eteneviin muistisairauksiin ei ole parantavaa hoitoa. Tämä aiheuttaa pelkoa ja tutkimuksiin hakeutuminen voi sen vuoksi viivästyä. Varhainen sairauden toteaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Se mahdollistaa aikaisen hoidon aloituksen ja jossain tilanteissa jopa viivästyttää taudin etenemistä. Lisäksi saadaan aikaa reagoida taudin aiheuttamiin haittoihin ja järjestellä tulevaisuuden asumismuotoja sekä ennakoida esimerkiksi oikeustoimikelpoisuuden menetystä.

Muistiviikkoa vietetään tänä vuonna viikolla 39. Muistiyhdistykset eri puolilla Suomea järjestävät viikon aikana erilaisia tapahtumia. Tiedot niistä tulevat Muistiliiton nettisivuille. Muistineuvo-tukipuhelimesta saa neuvoja ja ohjeita muistialan ammattilaisilta juuri silloin, kun aihe on ajankohtainen.

Sanna Kauppinen

Kaupunginvaltuutettu SDP, Iisalmi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.